Special Forces Group 2

Analysoinut Reviewed

Kun käynnistän Special Forces Group 2n, haen ennen kaikkea nopeaa toimintaa: tähtää, reagoi ja yritä pysyä hengissä sen sijaan, että käyttäisin pitkän ajan valmisteluun. Tämä ForgeGames Mobilen toimintapeli on ensimmäisen persoonan 3D-räiskintä, jonka vetovoima on suoraviivaisessa ottelurytmissä. Se sopii hetkiin, jolloin tekee mieli pelata muutama kierros ilman, että toiminta peittyy laajaan tarinaan tai monimutkaiseen etenemiseen.

Ensimmäiset minuutit kertovat nopeasti, pitääkö pelin tapa liikkua ja ampua. Erityisen mukavaa on, ettei hauskuus edellytä pitkää perehtymistä: pääsen suoraan kokeilemaan, miten hyvin hahmon ohjaaminen ja tähtääminen onnistuvat kosketusnäytöllä. Samalla juuri tämä välittömyys asettaa odotukset. Jos etsit hidasta taktista simulaatiota tai näyttävää yksinpeliseikkailua, tämä ei ole paras valinta. Jos taas haluat napakan mobiiliräiskinnän, jonka pariin voi palata lyhyeksi aikaa, siinä on järkeä.

Ennen ensimmäistä kierrosta kannattaa miettiä, mitä räiskinnältä hakee

Toimintapelien joukossa tämä on minulle ennen kaikkea peli, johon palaan silloin, kun haluan itse tehdä jotain ruudulla enkä seurata pitkää tarinaa tai rakentaa hahmoa pitkän ajan kuluessa. Tärkein kysymys ei siis ole, kuinka laaja kokonaisuus on, vaan tuntuuko lyhyt ottelurytmi palkitsevalta. Jos pidät siitä, että huomaat oman reaktiosi ja ratkaisusi vaikutuksen saman tien, lähtökohta voi osua kohdalleen.

Jos taas pelaat mieluiten rauhassa, keskeytät usein tai kaipaat tehtäviä, jotka kantavat useiden iltojen läpi, valitsisin toisenlaisen räiskinnän. Tässä keskeinen syy jatkaa ei ole tarinan seuraava käänne vaan halu kokeilla uudestaan ja tehdä jokin kohta paremmin. Se on rehellinen ja toimiva lupaus, mutta ei kaikkien makuun.

Ottelu alkaa nopeasti, mutta sormet tarvitsevat totuttelua

Ensimmäinen kohtaaminen ohjainten kanssa

Puhelimen näytöllä pelaaminen vaatii aluksi pientä sovittelua. Liikkuminen, suunnan vaihtaminen ja ampuminen kilpailevat samoista sormista, joten ensimmäisissä tilanteissa huomio saattaa mennä vastustajan sijasta siihen, osuuko kosketus oikeaan kohtaan. Tällainen kitka on mobiiliräiskinnöissä tavallista, mutta täällä se tuntuu erityisesti silloin, kun tilanteet muuttuvat nopeasti.

Suosittelen käyttämään ensimmäiset kierrokset ohjaustuntuman opetteluun eikä tuloksen jahtaamiseen. Kiinnitä huomiota siihen, miten nopeasti saat tähtäyksen korjattua ja pystytkö kääntymään ilman, että menetät käsitystä ympäristöstä. Kun liikkeet alkavat löytyä, peli tuntuu vähemmän sorminäppäryystestiltä ja enemmän reaktioihin perustuvalta ottelulta. Tämä on hyödyllinen ero etenkin pelaajalle, joka on tottunut pelaamaan räiskintöjä hiirellä tai konsoliohjaimella.

Paras tapa päästä alkuun on pitää ensimmäisiä otteluita harjoitteluna, vaikka pelimuoto ei erikseen tuntuisi harjoitukselta. Kun keskityt yhteen asiaan kerrallaan — ensin liikkumiseen, sitten tähtäyksen hallintaan ja lopuksi tilanteiden lukemiseen — opit nopeammin, mistä epäonnistumiset johtuvat. Muuten tappio voi tuntua sattumanvaraiselta, vaikka syy olisi vain myöhäinen käännös tai huono asema.

Reagointi on tärkeämpää kuin pitkän suunnitelman rakentaminen

Ottelun toiminta palkitsee sen, että luet tilannetta nopeasti. Kannattaa miettiä, milloin edetä ja milloin ottaa hetki havainnoimiseen sen sijaan, että ryntäisi aina suoraan kohti äänekkäintä kohtaamista. Kun liike ja tähtääminen ovat vielä epävarmoja, rauhallisempi eteneminen auttaa erottamaan oman virheen pelin sattumasta. Kokemuksen karttuessa voi kokeilla aggressiivisempaa tapaa pelata.

Tämä tekee pelistä helposti lähestyttävän, mutta siinä on myös selvä raja. Kosketusohjaus ei välttämättä tunnu yhtä tarkalta kuin näppäimistö ja hiiri, ja vauhdikkaassa yhteenotossa pienikin viive omassa reagoinnissa voi tuntua suurelta. Jos haluat mahdollisimman kilpailullisen ja hienosäädetyn tähtäyskokemuksen, mobiililaitteen ohjaustapa voi jäädä vastaan. Satunnaiseen pelaamiseen se kuitenkin riittää, kun hyväksyy opetteluvaiheen.

Lyhyen pelituokion toimiva rutiini

Minulle hyödyllisin tapa aloittaa ei ole yrittää hallita kaikkea samalla kertaa. Valitsen ensin yhden selkeän huomion: pysynkö liikkeessä vai jäänkö liian pitkäksi aikaa samaan paikkaan? Seuraavalla kierroksella voin tarkkailla, käännynkö ajoissa tai suuntaanko tähtäyksen jo ennen kohtaamista. Näin lyhytkin sessio muuttuu pieneksi harjoitukseksi, eikä jokaista epäonnistumista tarvitse tulkita merkiksi siitä, ettei peli sovi minulle.

Arjen tilanteessa tämä toimii esimerkiksi silloin, kun minulla on hetki ennen seuraavaa menoa ja haluan pelata yhden tai pari kierrosta. Jos tiedän joutuvani keskeyttämään minä hetkenä hyvänsä, en aloita ottelua lainkaan: toiminnan nopeus tekee puolihuolimattomasta pelaamisesta helposti turhauttavaa. Peli sopii paremmin rajattuun taukoon, jossa pystyn keskittymään kuin katkonaisiin minuutteihin muiden tehtävien välissä.

Palautteen rytmi pitää kierrokset liikkeessä

Onnistumiset ja virheet näkyvät heti

Pelissä on selkeä toiminnan ja palautteen vuorottelu: lähden tilanteeseen, näen nopeasti, toimiko valitsemani liike, ja pääsen pian yrittämään uudelleen. Tällainen rytmi on minusta sen suurin vahvuus. En joudu odottamaan pitkään ennen kuin saan käsityksen siitä, olenko parantanut pelaamistani. Jos tähtäys osuu kohdalleen, huomaan sen heti; jos taas menetän tilanteen, voin seuraavalla kierroksella kokeilla toisenlaista lähestymistä.

Hyödyllinen tapa pelata on arvioida kierroksen jälkeen yhtä konkreettista asiaa, ei vain sitä, voititko vai hävisitkö. Menikö liike liian suoraan avoimeen kohtaan? Oliko tähtäys jo valmiiksi suunnassa, josta vastustaja ilmestyi? Tällainen pieni jälkipuinti tekee lyhyestäkin pelisessiosta palkitsevamman, sillä se muuttaa uusinnan kokeiluksi eikä pelkäksi saman tilanteen toistoksi.

Toisaalta nopea palaute voi tehdä pelistä ailahtelevan tuntuisen. Kun ottelu ratkeaa yksittäisiin kohtaamisiin, huono hetki jää helposti mieleen voimakkaammin kuin aiemmat onnistumiset. Silloin kannattaa vaihtaa tavoitetta: yritä seuraavalla kierroksella pysyä paremmin liikkeessä tai valita kohtaamiset harkitummin sen sijaan, että mittaisit onnistumista vain tappioiden ja voittojen kautta.

Toistuvuus on sekä vahvuus että riski

Räiskinnän perusidea on helppo ymmärtää, mikä tekee siitä sopivan myös pelaajalle, joka ei halua opetella monimutkaisia järjestelmiä. Samalla tuttu toimintakaava saattaa alkaa tuntua samalta, jos kaipaat jatkuvasti uusia tehtäviä, tarinallisia yllätyksiä tai pitkää hahmonkehitystä. Tässä pelissä keskeinen kiinnostus syntyy omien reaktioiden ja valintojen parantamisesta, ei siitä, että jokainen kierros muuttaisi koko pelikokemusta.

Kun vertaan sitä tavallisiin mobiiliräiskintöihin, sen selkein etu on suora pääsy toimintaan. Raskaammin rakennetut vaihtoehdot voivat tarjota enemmän tarinaa, näyttävämpää esitystä tai pidempiä etenemispolkuja, mutta ne myös vaativat usein enemmän aikaa. Special Forces Group 2 sopii paremmin pelaajalle, joka arvostaa nopeaa otteluun pääsyä ja voi itse tehdä toistosta kiinnostavaa kokeilemalla erilaisia ratkaisuja.

Kun peli ei tunnu reilulta

Joskus epäonnistuminen näyttää johtuvan ohjauksesta, vaikka ongelma olisikin siinä, että kiirehdin tilanteeseen ilman käsitystä ympäristöstä. Toisinaan taas kosketusnäytön rajat ovat aidosti osa kokemusta: tarkkuutta vaativa liike voi jäädä jälkeen siitä, mitä ajattelin tekeväni. Näiden erottaminen toisistaan vaatii malttia. Kokeilen ensin pelata rauhallisemmin ja toistaa saman tavoitteen muutaman kierroksen ajan; jos hallinta ei silloinkaan tunnu luontevalta, kyse voi yksinkertaisesti olla siitä, ettei mobiiliohjaus sovi omalle pelityylilleni.

Tämä on myös syy, miksi en suosittelisi arvioimaan peliä yhden huonon kohtaamisen perusteella. Lyhyessä ottelussa yksittäinen virhe tuntuu isolta, mutta useampi yritys antaa paremman kuvan siitä, nautinko toiminnan rytmistä vai keskitynkö vain ärsyyntymään ohjaimista. Jos jälkimmäinen toistuu, tietokoneen tai konsolin räiskintä voi olla parempi vaihtoehto, koska fyysiset ohjaimet antavat tarkempaa hallintaa.

Palkinto syntyy omasta osaamisesta

Motivaatio ei tarvitse suurta selitystä

Kun kierros sujuu aiempaa paremmin, tunne palkinnosta on välitön: olen oppinut lukemaan tilanteita tai saanut ohjaimet paremmin hallintaan. Tällainen sisäinen palkinto toimii erityisen hyvin lyhyissä sessioissa. Pelaaminen ei vaadi sitä, että istuisin koko illan yhden pitkän tavoitteen äärellä; voin ottaa muutaman ottelun ja lopettaa, kun olen saanut haluamani annoksen toimintaa.

Pelistä on iloa etenkin silloin, kun pelaaja tykkää hioa taitoa toiston kautta. Jos nautit siitä, että huomaat pienenkin parannuksen tähtäämisessä tai ajoituksessa, lyhyet kierrokset tarjoavat hyvän syyn yrittää vielä kerran. Jos taas tarvitset selkeän tarinallisen palkinnon, avattavan sisällön jatkuvaa virtaa tai pitkän kampanjan pitämään mielenkiinnon yllä, tämän pelin toimintapainotus saattaa tuntua kapealta.

Eräs käytännöllinen tapa käyttää peliä on ottaa se esiin lyhyellä tauolla, mutta päättää etukäteen, montako kierrosta pelaa. Nopea rakenne houkuttelee helposti jatkamaan, koska seuraava yritys tuntuu olevan vain yhden ottelun päässä. Rajan asettaminen auttaa pitämään pelaamisen tarkoituksellisena: pelaan esimerkiksi siihen asti, että saan yhden onnistuneen kierroksen tai huomaan keskittymiseni herpaantuvan, en automaattisesti aina uuden ottelun alkuun.

Mitä ilmaisesta kokeilusta kannattaa päätellä

Peliä voi pelata ilmaiseksi, ja Google Playn kautta laskutettavat sovelluksen sisäiset ostot sijoittuvat 0,59–9,49 euron haarukkaan. En pitäisi ostamista lähtökohtaisena ehtona sille, että voi kokeilla, sopiiko pelin perusrytmi itselle. Ennen maksullista sisältöä kannattaa pelata riittävästi, jotta tiedät, viehättääkö juuri tämä toimintatapa vai tuntuuko toisto jo nopeasti väsyttävältä.

Ostopäätöstä tehdessä on hyvä kysyä itseltään, mitä haluaa rahalla saada: lisää mukavuutta, sisältöä vai vain nopeamman tunteen etenemisestä. Jos et ole vielä varma pelin pitkäaikaisesta kiinnostavuudesta, odottaminen on järkevää. Toimintaräiskinnässä oma viihtyminen riippuu paljon siitä, pidätkö itse otteluiden reaktiopohjaisesta luonteesta, eikä maksaminen muuta sitä perustavaa pelituntumaa.

En siis lähtisi käyttämään rahaa vain siksi, että haluaisin välttää opettelua. Ensin kannattaa huomata, tuntuuko tähtääminen omissa käsissä hallittavalta ja huvittaako uusintayritys myös silloin, kun edellinen kierros meni huonosti. Jos vastaus on kyllä, ilmainen kokeilu on jo kertonut tärkeimmän: pelin perusidea sopii sinulle. Ostaminen on järkevää vasta, jos tiedät itse, mitä lisäarvoa siltä haet.

Uusi sessio alkaa helpommin kuin sen pitäisi

Uusinta houkuttelee, mutta ei sovi joka hetkeen

Ottelun päättyminen toimii selkeänä nollauksena: edellinen yritys on ohi, ja seuraavassa voin kokeilla uudelleen. Tästä syntyy pelin koukku. En tarvitse pitkää taukoa tai monimutkaista paluusuunnitelmaa, vaan päätös jatkamisesta tuntuu pieneltä. Juuri siksi peli toimii hyvin lyhyissä hetkissä, mutta samalla on helppo huomata pelanneensa suunniteltua pidempään.

Arjessa tämä voi tarkoittaa muutamaa kierrosta odottaessa tai silloin, kun haluan tehdä mielihetkestä aktiivisemman kuin passiivinen selailu. Jos ympärillä on häiriöitä tai aikaa on vain aivan vähän, en kuitenkaan lähtisi pelaamaan, sillä nopeat kohtaamiset vaativat keskittymistä. Myös kesken kierroksen keskeytyminen voi tehdä kokemuksesta turhauttavan. Peli toimii parhaiten, kun voin antaa sille edes pienen rauhallisen hetken.

Jos uusi kierros tuntuu toistuvan samanlaisena, vaihtaisin omaa tavoitetta ennen kuin päätän, ettei pelissä ole enää mitään. Voit esimerkiksi keskittyä liikkumisen hallintaan tai testata, millainen etenemistapa vähentää turhia avoimia kohtaamisia. Tämä ei muuta pelin rakenteen perustaa, mutta tuo tuttuihin otteluihin henkilökohtaisen haasteen. Jos tällainen itse asetettu tavoite ei kiinnosta, vaihtoehtoinen, tarinavetoisempi peli saattaa pitää mielenkiintoa paremmin yllä.

Ikäraja ja sopiva peliseura

PEGI 16 -ikäraja on syytä huomioida ennen kuin peliä tarjoaa nuoremmalle pelaajalle. Kyseessä on toiminnallinen sotilasaiheinen räiskintä, joten se ei ole luontevin valinta, jos haluaa välttää väkivaltaista sisältöä. Myös vanhemman kannattaa arvioida, sopiiko pelin kilpailullinen ja nopea luonne pelaajan ikään ja omiin sääntöihin.

Minusta tämä on parempi valinta pelaajalle, joka suhtautuu tappioihin osana harjoittelua eikä odota jokaisen kierroksen olevan tasainen tai rentouttava. Jos pelaaminen nostaa helposti kierroksia, lyhytkin uusintaketju voi muuttua turhan kuormittavaksi. Silloin kannattaa rajata sessio etukäteen tai valita hitaampi peli, jossa ei tarvitse reagoida jatkuvasti.

Kenelle palaan, ja kenelle en suosittelisi

Suosio ei poista omia rajauksia

Special Forces Group 2 on julkaistu 11.7.2016, ja sen nykyinen versio on 4.21. Se toimii Android 6.0:sta alkaen. Pelillä on 4,4 keskiarvo 4,2 miljoonan arviosta, ja sitä on asennettu yli 100 miljoonaa kertaa. Näin suuri pelaajakunta kertoo siitä, että suoraviivainen mobiiliräiskintä kiinnostaa monia, mutta oma päätökseni perustuisi silti ennen kaikkea siihen, pidänkö kosketusohjauksesta ja kierrosten toistuvasta rytmistä.

Minun suositukseni on aloittaa ilman suuria odotuksia: kokeile, miltä liikkuminen tuntuu, pelaa muutama kierros ja huomaa, syntyykö halu parantaa omaa suoritusta. Jos vastaus on kyllä, peli antaa helposti uuden syyn palata. Jos taas huomaat kaipaavasi enemmän vaihtelua, tarinaa tai hitaampaa taktista päätöksentekoa, älä yritä pakottaa itseäsi sen rytmiin — toinen räiskintä voi sopia paremmin.

Kokonaisuutena Special Forces Group 2 onnistuu parhaiten, kun pelaaja haluaa toimintaa heti ja hyväksyy sen, että nautinto syntyy suurelta osin omasta oppimisesta. Kierros käynnistää toiminnan, nopea palaute näyttää mitä tapahtui, onnistuminen antaa syyn jatkaa ja uusi ottelu tarjoaa tilaisuuden korjata edellistä yritystä. Minusta juuri tämä selkeä kierto tekee pelistä suositeltavan satunnaiseen mobiilipelaamiseen — mutta ei sellaiselle, joka etsii joka sessiolta täysin uutta kokemusta.

Special Forces Group 2 Usein kysytyt kysymykset