Granny

Analysoinut Reviewed

Minusta Granny toimii parhaiten, kun sitä lähestyy hermopelinä eikä perinteisenä toimintapelinä. Tarkoitus on päästä pois talosta, jossa asukas pitää sinua vankina, mutta eteneminen vaatii enemmän kuuntelemista ja harkintaa kuin nopeaa ryntäilyä. Ensimmäisellä pelikerralla oma huomioni meni helposti siihen, mitä huoneista voisi löytää; pian opin, että yhtä tärkeää on miettiä, millaisen äänen tutkiminen synnyttää.

Kyseessä on DVloperin ilmainen kauhupeli, joka kuuluu pelihallipeleihin. Se sopii lyhyisiin pelisessioihin, mutta tunnelma voi jäädä mieleen pidemmäksikin aikaa: hiljainen talo, epävarmuus seuraavasta käänteestä ja jatkuva tarve arvioida, kannattaako nyt liikkua. Suosittelen sitä pelaajalle, joka pitää jännityksestä ja kokeilemisesta. Jos säikähdykset tai uhkaava tunnelma eivät ole sinun juttusi, tämä tuskin on rentouttava tapa tappaa aikaa.

Millainen ensimmäinen pelikerta on

Alkuasetelma on helppo ymmärtää, eikä peli vaadi pitkää taustatarinaa ennen kuin pääset itse tilanteeseen. Olen talossa, josta pitäisi löytää reitti ulos. Käytännössä tämä tarkoittaa ympäristön tutkimista, käyttökelpoisten asioiden huomaamista ja niiden yhteyksien päättelemistä. Peli ei tunnu siltä, että voisin vain seurata yhtä selvää reittiä ovelta toiselle. Edistyminen syntyy vähitellen, kun opin talon toimintaa ja uskallan kokeilla, mitä löytämäni asiat mahdollistavat.

Kannattaa varautua siihen, ettei ensimmäinen yritys välttämättä johda pitkälle. Se ei kuitenkaan tee alusta turhaa: jokainen huoneeseen kurkkaaminen tai epäonnistunut liike voi auttaa hahmottamaan, missä vaaran lähde liikkuu ja millaiset valinnat paljastavat oman sijainnin. Kun huomaan toistavani saman virheen, yritän vaihtaa lähestymistapaa sen sijaan, että vain kiirehtisin enemmän.

Ensimmäinen onnistuminen ei vaadi koko talon ymmärtämistä. Tavoitteeksi kannattaa ottaa yksi pieni asia: löydän jotain, jonka käyttötarkoituksesta saan paremman käsityksen, tai tutkin alueen palaamatta heti samaan umpikujaan. Tällainen välitavoite tekee pelistä aloittelijalle vähemmän sekavan. Samalla jännitys säilyy, koska seuraavaa askelta ei aina voi ennakoida varmasti.

Aloita rauhallisella tutkimisella

Kun käynnistän uuden yrityksen, en lähde heti juoksemaan huoneesta toiseen. Katson ensin ympärilleni ja painan mieleen, miten tilat liittyvät toisiinsa. Tämä on yllättävän hyödyllistä: jos myöhemmin joudun poistumaan kiireessä, tuttu kulkureitti säästää aikaa ja vähentää hätäisiä päätöksiä. Ensimmäisellä kierroksella kannattaa myös huomioida, missä pystyy pysähtymään tutkimaan löytöjä ilman, että koko eteneminen muuttuu yhdeksi paniikkireaktioksi.

Jos peli tuntuu aluksi vaikealta, valitse itsellesi yksi käytännön kysymys kerrallaan. Esimerkiksi: mitä tässä huoneessa voi tutkia, mitä en vielä ymmärrä, ja mitä tapahtuu, jos käsittelen tätä esinettä? Näin kokeiluista tulee järjestelmällisiä. Kun muistan, mitä jo testasin, en käytä jokaista yritystä samoihin arvauksiin.

Ääni muuttaa tapaa, jolla liikun

Grannyn keskeinen paine syntyy siitä, että talossa tehtävät asiat voivat herättää huomiota. Siksi tavallisen pulmapelin tapa, jossa koluaa jokaisen nurkan nopeasti ja kokeilee kaikkea heti, ei tunnu täällä turvalliselta. Yksi hyödyllisimmistä tavoista pelata on erottaa toisistaan tutkiminen ja riskialtis kokeilu: ensin katson, mitä ympäristössä on, ja vasta sitten päätän, onko juuri nyt järkevää toimia.

Tämä muuttaa myös esineiden käsittelyä. Jos jokin kokeilu voi paljastaa sijaintini, teen sen vasta kun olen valmis reagoimaan seuraukseen. Aloittelijan ei tarvitse osata kaikkia ratkaisuja etukäteen; tärkeämpää on huomata, että kiire ei ole aina tehokkuutta. Jos ympäristö muuttuu vaaralliseksi, vetäytyminen ja uuden hetken odottaminen voi olla parempi valinta kuin yritys saada yksi pulma ratkaistua hinnalla millä hyvänsä.

Kun saan ensimmäisen selkeän edistysaskeleen, pysähdyn hetkeksi ajattelemaan, mikä siinä toimi. Löysinkö oikean esineen, ymmärsinkö jonkin yhteyden vai valitsinko vain paremman hetken liikkua? Tämän erottelu auttaa seuraavalla pelikerralla paljon enemmän kuin epämääräinen muistikuva siitä, että “melkein onnistuin”. Pienet havainnot rakentavat vähitellen suunnitelman.

Mistä aloittelija tavallisesti hämmentyy

Yleisin sekaannus on olettaa, että jokaisella löydöllä on välitön ja ilmeinen käyttötapa. Minä en yritä ratkaista kaikkea siinä huoneessa, josta esine löytyi. Painan mieleen, missä se oli ja millaisia esteitä olen jo nähnyt muualla. Kun myöhemmin törmään tilanteeseen, johon löytö voisi sopia, voin testata yhteyttä tarkoituksella enkä vain kokeilla satunnaisesti.

Toinen kompastuskivi on tulkita epäonnistuminen merkiksi siitä, ettei peliä osaa pelata. Ensimmäiset yritykset ovat myös tiedonkeruuta. Jos jokin lähestymistapa johtaa ongelmiin, siitä voi päätellä, että reitti tai ajoitus kaipaa muutosta. Minulle toimii se, että keskityn yhdellä pelikerralla yhteen uuteen havaintoon enkä vaadi itseltäni täydellistä pakoa heti.

Myös talon tunnelma voi tehdä suunnan hahmottamisesta vaikeampaa. Kun jännitän, alan helposti avata samoja paikkoja uudelleen tai unohdan, mitä olin etsimässä. Siksi pidän mielessä lyhyen aikomuksen: tutkin tämän suunnan, etsin ratkaisua tähän esteeseen tai palaan paikkaan, jonka muistan turvallisemmaksi. Se ei poista pelon tunnetta, mutta antaa sille vastapainoksi selkeän päätöksen.

Kenelle tämä sopii ja milloin valitsisin muuta

Suosittelisin peliä erityisesti ihmiselle, joka nauttii siitä, että jännitys syntyy äänistä, varovaisuudesta ja epävarmasta tilanteesta. Se toimii hyvin silloin, kun haluan pelata hetken yksin ja keskittyä yhteen hankalaan ympäristöön. Pelihallipelien nopeaan ja huolettomaan viihteeseen verrattuna Granny tuntuu harkitummalta: etenemistä ei kannata mitata sillä, kuinka nopeasti painan eteenpäin, vaan sillä, opinko talosta ja teenkö seuraavan yrityksen viisaammin.

Sen sijaan valitsisin toisen pelin, jos etsin rentoa ajanvietettä ilman takaa-ajon tuntua tai jos haluan pelata yhdessä muiden kanssa. Granny keskittyy yksinäiseen selviytymistunnelmaan, joten se ei tarjoa samanlaista seuraa tai keskustelua kuin moninpeli. Myös kauhusta herkästi ahdistuva voi kokea, että jatkuva uhka vie hauskuuden. PEGI 12 -ikäraja on hyvä huomioida, mutta vanhemmankin pelaajan kannattaa miettiä omaa suhtautumistaan jännittäviin tilanteisiin.

En vertaisi sitä niinkään perinteiseen toimintapeliin, jossa vastustaja voitetaan reagoimalla nopeasti. Tässä kiinnostavampi taito on oppia ympäristöstä ja säästää riskialttiit liikkeet oikeaan hetkeen. Jos pidät enemmän selkeästi opastetuista pulmista, joissa peli kertoo jatkuvasti seuraavan tehtävän, tämä voi tuntua turhan kokeilevalta. Jos taas pidät siitä, että saat itse yhdistellä havaintoja, sen vähäinen selittäminen voi olla osa viehätystä.

Käytännön valinta ennen lataamista

Google Playssa peli on maksuton, ja siihen liittyy sovelluksen sisäisiä ostoksia, joiden Playn kautta veloitettava hinta on 3,49 euroa. Asennusta harkitsevan kannattaa siis erottaa toisistaan maksuton aloitus ja mahdolliset pelin sisäiset ostot. Ennen ostopäätöstä mietin, olenko ehtinyt kokeilla, pidänkö juuri tämän pelin tavasta rakentaa jännitystä; pelkkä kauhuteema ei vielä tarkoita, että sen etenemistyyli sopii kaikille.

Suosio kertoo, että peli on löytänyt paljon pelaajia: sillä on yli 500 miljoonaa asennusta ja 4,2 tähden keskiarvo noin 4,4 miljoonan arvioinnin perusteella. Nämä luvut eivät silti kerro, sopiiko se juuri omaan makuun. Minusta tärkeämpi kysymys on, nautitko varovaisesta tutkimisesta ja siitä, että onnistuminen voi vaatia useamman yrityksen.

Androidilla käyttöjärjestelmän vähimmäisvaatimus on 7.0, ja nykyinen versio on 1.8.12. DVloperin peli julkaistiin 24. marraskuuta 2017, mutta sen perusidea on edelleen helppo ymmärtää ilman aiempaa kokemusta. Nämä käytännön tiedot auttavat tarkistamaan yhteensopivuuden ja tunnistamaan, millaisesta pelistä on kyse ennen asennusta.

Seuraava askel, kun ensimmäinen yritys on takana

Kun olen saanut jonkin osan talosta tutuksi, en yritä heti muistaa kaikkea. Valitsen yhden aiemmin havaitun esteen ja mietin, mitä tietoa tai välinettä sen ratkaiseminen saattaisi vaatia. Sen jälkeen tutkin uutta aluetta tämän ajatuksen kanssa. Tämä on konkreettinen tapa siirtyä pelkästä selviytymisestä suunnitelmalliseen etenemiseen ilman, että peli muuttuu suoraviivaiseksi tehtävälistaksi.

Jos eteneminen pysähtyy, annan seuraavalle yritykselle uuden tavoitteen: tarkistan sivuhuoneen, kokeilen löytöä yhdessä aiemmin huomaamani esteen kanssa tai kuljen tutun reitin rauhallisemmin. Älä muuta kaikkea kerralla, sillä silloin on vaikea tietää, mikä auttoi. Kun yksi päätös paranee, seuraava yritys tuntuu jo enemmän omalta kuin sattumanvaraiselta selviytymiseltä.

Granny on parhaimmillaan, kun maltat kuunnella, muistaa ja kokeilla harkiten. En suosittelisi sitä kaikille, mutta jännityksestä ja ympäristön tutkimisesta pitävälle se tarjoaa selkeän syyn palata taloon vielä kerran. Ensimmäisellä kerralla riittää, että opit yhden uuden asian ja löydät seuraavan järkevän askeleen. Silloin peli tuntuu vähemmän kaoottiselta ja sen oma, varovainen rytmi alkaa toimia edukseen.

Granny Usein kysytyt kysymykset