Level Devil - NOT A Troll Game

Analysoinut Reviewed

Level Devil – NOT A Troll Game rakentuu yhden idean varaan: tuttu tasohyppelyreitti ei välttämättä käyttäydy niin kuin silmä ensin kertoo. Pelin viehätys syntyy siitä, että eteneminen vaatii tavallisten hyppyjen lisäksi tarkkaavaisuutta ja kykyä muuttaa suunnitelmaa kesken yrityksen. Minusta juuri tämä tekee siitä kiinnostavan lyhyen pelisession: jokainen ruutu voi pakottaa katsomaan ympäristöä uudelleen, eikä eteneminen tunnu pelkältä automaattiselta loikkimiselta.

Kun reitti ei olekaan itsestään selvä

Level Devilin ydin on yllätyksellinen tasohyppely, jossa pelaaja ohjaa hahmoa kohti kentän päämäärää ja yrittää välttää vaaroja. Perusajatus on helppo ymmärtää, joten alkuun pääsee ilman pitkää opettelua. Haaste ei kuitenkaan ole vain hyppyjen ajoittamisessa, vaan siinä, ettei näkyvää reittiä kannata aina pitää täysin luotettavana.

Tämä muuttaa pelin rytmiä. Tavallisessa tasohyppelyssä opettelen usein kentän esteet ja suoritan saman reitin yhä sujuvammin. Tässä taas varmuus voi olla hetkellistä: aiemmin turvalliselta näyttänyt kohta saattaa saada minut pysähtymään ja miettimään, kannattaako edetä samalla tavalla. Yllätyksen toimivuus riippuu paljon siitä, pitääkö pelaaja tällaisesta epävarmuudesta. Minulle se tuo yrityksiin napakan jännitteen, mutta jos haluan rauhallisesti harjoitella tarkkaa reittisuoritusta, jatkuva varuillaanolo voi tuntua rasittavalta.

Peli kuuluu toiminnallisiin mobiilipeleihin, mutta sen toimintaa ei kannata odottaa laajaksi taisteluksi tai monimutkaiseksi ohjausjärjestelmäksi. Huomio on pienissä liikkeissä ja siinä, miten hahmo selviää ruudulla vastaan tulevasta tilanteesta. WebVentures B.V.:n tekemän pelin pariin voi tarttua nopeasti, ja juuri yksinkertainen lähtökohta antaa yllätyksille tilaa nousta pääosaan.

Yritykset opettavat lukemaan kenttää

Käytännössä pelaan tätä mieluiten niin, että en kiirehdi ensimmäisellä kerralla. Katson, missä kohtaa esteet alkavat, tunnustelen liikkeen ajoitusta ja pidän mielessä, mikä ratkaisu johti epäonnistumiseen. Kun kokeilen uudelleen, muutan yhtä asiaa kerrallaan: lähestyn eri kohdasta tai odotan ennen hyppyä hetken. Näin epäonnistuminen antaa edes pienen vihjeen seuraavaan yritykseen sen sijaan, että painaisin samoja toimintoja kiireessä.

Tämä on hyödyllinen tapa erityisesti silloin, kun jokin kenttä tuntuu ensin epäreilulta. Jos syöksyn suoraan eteenpäin, yllätykset voivat kasaantua turhauttavaksi sarjaksi. Lyhyt pysähdys taas auttaa erottamaan, johtuiko ongelma huonosta ajoituksesta vai siitä, että oletin reitin pysyvän samanlaisena. Pelin houkuttelevin oppimiskäyrä syntyy tästä: en välttämättä saa heti onnistumista, mutta opin suhtautumaan jokaiseen uuteen kohtaan vähemmän automaattisesti.

Toinen käytännön niksi on pitää pelisessio sopivan lyhyenä, jos huomaan alkavani tehdä samoja virheitä hermostuneena. Kun yrittämisestä tulee hosumista, tarkka havainto vaihtuu reaktioksi, ja juuri silloin pelin yllätyksellisyys tuntuu enemmän ärsykkeeltä kuin haasteelta. Pieni tauko auttaa palaamaan kentän ääreen kärsivällisemmin. Tämä ei ole peli, jossa jokaiseen vaikeaan kohtaan kannattaa suhtautua tahdonvoimatestinä; joskus paras tapa edetä on lopettaa hetkeksi ja jatkaa myöhemmin.

Yllätyksiin varautuminen toimii paremmin kuin ulkoa opettelu. En tarkoita, ettei kentän muistamisesta olisi hyötyä, vaan sitä, että pelkkä muistikuva ei aina riitä ratkaisemaan seuraavaa yritystä. Kannattaa havainnoida, miten oma liike ja ympäristö kohtaavat, eikä vain toistaa edellisen yrityksen reittiä täsmälleen. Tämä pieni asennemuutos tekee pelaamisesta mielekkäämpää ja vähentää tunnetta siitä, että peliä pitäisi arvata sokkona.

Parhaimmillaan lyhyessä tauossa

Arjessa peli sopii hetkeen, jossa odotan bussia, pidän taukoa kotitöistä tai haluan pelata muutaman yrityksen ennen seuraavaa menoa. Sen lähtökohta ei vaadi pitkää valmistautumista: voin käynnistää pelin ja keskittyä yhteen näkyvään haasteeseen kerrallaan. Jos yritys päättyy nopeasti, voin kokeilla uudelleen, mutta minun ei tarvitse sitoutua pitkään tarinalliseen kokonaisuuteen vain saadakseni yhden pienen pelihetken.

Se toimii myös silloin, kun kaipaan puhelimelta tekemistä, jossa huomio pysyy tiukasti yhdessä asiassa. Kentän tarkkailu ja reaktion ajoittaminen tarjoavat enemmän osallistumista kuin passiivinen selailu, mutta pelin idea on silti helposti lähestyttävä. PEGI 3 -ikäluokitus kertoo, että peli on luokiteltu pienillekin sopivaksi. Aikuisen kannattaa silti huomioida, että yllätyksistä syntyvä vaikeus voi turhauttaa kärsimätöntä pelaajaa, vaikka pelin perusidea on yksinkertainen.

Jos etsit tavallista tasohyppelyä, jossa harjoittelu muuttaa tutun kentän vähitellen sujuvaksi rutiiniksi, tämä ei välttämättä ole paras valinta. Perinteinen tasohyppely voi palkita selkeämmin johdonmukaisella reitin opettelulla. Level Devil sopii paremmin pelaajalle, joka nauttii siitä, että oma oletus joutuu koetukselle ja joka suhtautuu pieleen menneeseen hyppyyn mahdollisuutena testata toista lähestymistapaa.

Yllätyksissä on myös hintansa

Yllätyksellinen rakenne on pelin vahvuus, mutta samalla se voi olla sen suurin kitkan lähde. Kun jokin kohta yllättää, naurahdan helposti omalle hätäisyydelleni; jos sama tunne vaihtuu toistuvaksi arvailuksi, kärsivällisyys voi loppua. Pelaaja, joka haluaa ennakoitavan haasteen ja selvästi näkyvät säännöt, saattaa pitää kokemusta epätasaisena. Minusta peli toimii parhaiten, kun yllätys tuntuu kutsulta tarkkailla uudelleen eikä vain keinolta estää eteneminen.

Myös ohjaamisen tarkkuus tuntuu tällaisessa pelissä tavallista tärkeämmältä. Tasohyppelyssä pieni ajoitusvirhe voi ratkaista yrityksen, joten kiireessä pelaaminen ei aina anna reilua kuvaa omasta osaamisesta. Jos huomaan epäonnistuvani toistuvasti samassa kohdassa, en heti päättele, että peli olisi mahdoton; kokeilen rauhallisempaa rytmiä ja keskityn siihen, mitä juuri ennen virhettä tapahtui. Toisaalta jos tarkka ajoitus tuntuu mobiililaitteella epämukavalta, tämä peli ei ehkä ole sopivin tapa rentoutua.

Vertailussa tavanomaisiin mobiilitasohyppelyihin ero on ennen kaikkea siinä, mihin huomio kohdistuu. Moni saman lajityypin peli kannustaa hiomaan liikesarjaa, keräämään asioita tai etenemään selkeästi ennakoitavien esteiden läpi. Tässä kiinnostus pysyy siinä, uskallanko luottaa näkyvään tilanteeseen ja miten reagoin, kun odotukseni eivät pidä. Se tekee kokemuksesta omaleimaisen, mutta ei automaattisesti parempaa kaikille: jos et pidä yllätyksiin perustuvasta huumorista tai epäonnistumisen kautta oppimisesta, suoraviivaisempi tasohyppely on todennäköisesti miellyttävämpi.

Pelin saa maksutta, mutta Playn kautta laskutettaviin sovelluksen sisäisiin ostoihin liittyy 6,49 euron hinta. Tämä on hyvä huomioida ennen lataamista, etenkin jos puhelinta käyttää lapsi. En tekisi ostopäätöstä pelkän ilmaisen aloituksen perusteella, vaan tarkistaisin maksun näkyessä, mitä se koskee ja haluanko käyttää siihen rahaa. Näin pelin kokeileminen ja mahdollinen lisäostos pysyvät erillisinä päätöksinä.

Kenelle kokeilu kannattaa

Peli on selvästi löytänyt yleisönsä: sen keskiarvo on 4,7, arvioita on noin 298 000 ja arvosteluja noin 83 000. Asennuksia on kertynyt yli 50 miljoonaa. Nämä luvut kertovat laajasta kiinnostuksesta, mutta eivät yksin ratkaise, viihdynkö itse pelissä. Olennaisempi kysymys on, nautitko siitä, että joudut tarkistamaan oletuksesi uudestaan ja hyväksymään useamman yrityksen ennen onnistumista.

Erityisesti suosittelisin sitä pelaajalle, joka haluaa lyhyitä, intensiivisiä tasohyppelyhetkiä eikä tarvitse jokaisesta pelikerrasta pitkää etenemiskaarta. Se voi sopia myös kaverin kanssa vuorotellen kokeiltavaksi: toinen voi seurata kenttää ja ehdottaa, missä kohtaa kannattaa olla varovainen, mutta lopullinen ratkaisu jää silti ohjaajalle. Tällainen ääneen pohdiskelu tekee yllätyksistä ja virheistä yhteisen vitsin, vaikka peli itsessään pysyy yksinkertaisena.

Sen sijaan rauhallista etenemistä hakevan, toistosta nopeasti ärsyyntyvän tai tarkkaa tasohyppelyohjausta vierastavan kannattaa valita jotakin ennakoitavampaa. Level Devil ei peittele sitä, että sen nautinto riippuu yllätyksiin suhtautumisesta. Kun hyväksyn, ettei jokainen yritys ole varma suoritus, pelin lyhyet haasteet tuntuvat tarkoituksellisilta. Kun kaipaan tasaista onnistumisen virtaa, sama rakenne alkaa helposti ottaa enemmän kuin antaa.

Kannattaako se ladata?

Julkaisupäivä oli 28.2.2024, ja nykyinen versio on 1.4.1. Androidilla vähimmäisvaatimus on 7.0. Nämä käytännön tiedot tekevät yhteensopivuuden arvioinnista helpompaa, mutta oma suositukseni perustuu ennen kaikkea pelin luonteeseen: kyseessä on toiminnallinen tasohyppely, jonka keskeinen ilo löytyy epävarmuuden käsittelystä, ei laajasta valikoimasta erilaisia pelitapoja.

Valitsisin tämän silloin, kun haluan testata tarkkaavaisuuttani muutaman minuutin kerrallaan ja pystyn suhtautumaan pieleen menneeseen hyppyyn kevyesti. Sen sijaan, jos etsin puhelimelta tasaista ja ennustettavaa etenemistä, valitsisin perinteisemmän vaihtoehdon. Level Devil on parhaimmillaan silloin, kun yllätys saa minut hymyilemään, pysähtymään ja yrittämään uudella tavalla – eikä silloin, kun odotan jokaisen yrityksen palkitsevan heti.

Level Devil - NOT A Troll Game Usein kysytyt kysymykset