Save The Pets

Analysoinut Reviewed

Save The Petsin viehätys syntyy heti selvästä pulmatehtävästä: lemmikki pitää saada turvaan piirtämällä sille suoja. Ensimmäisillä pelikerroilla idea tuntuu raikkaalta, koska ratkaisu ei löydy valitsemalla valmista toimintoa vaan hahmottelemalla itse reitti tai este. Minusta peli toimii parhaiten lyhyinä taukohetkinä, kun haluan kokeilla yhtä ratkaisua ilman, että minun täytyy uppoutua pitkään tarinaan tai opetella monimutkaisia sääntöjä.

Tämä on Brave Labsin ilmainen älypeli, jonka ikäluokitus on PEGI 3. Sen yksinkertainen lähtökohta sopii monenikäisille, mutta helppo ymmärtää ei tarkoita, että jokainen pulma ratkeaisi heti. Pelin arvio on 4,3, ja yli 50 miljoonaa asennusta kertoo, että piirtämiseen perustuva lemmikkien pelastaminen on löytänyt suuren yleisön. Omasta mielestäni suosion syy on ennen kaikkea matala aloituskynnys: näen tehtävän, piirrän ja huomaan nopeasti, toimiko ajatus.

Ensimmäiset pelikerrat palkitsevat kokeilunhalun

Piirros on ratkaisu, ei koriste

Save The Pets erottuu tavallisista napauttelupulmista siinä, että käden jälki vaikuttaa suoraan ratkaisuun. Tehtävän näkee nopeasti, ja luontevin ensireaktio on piirtää lemmikin ympärille jonkinlainen suoja. Tällainen suora yhteys idean ja toiminnan välillä tekee ensimmäisistä tasoista helposti lähestyttäviä myös pelaajalle, joka ei tavallisesti tartu pulmapeleihin.

Ensimmäinen hyödyllinen niksi on olla piirtämättä automaattisesti mahdollisimman monimutkaista kuviota. Kun tilanne näyttää kiireiseltä, mieli tekee helposti lisätä viivoja joka suuntaan. Käytännössä kannattaa aloittaa yksinkertaisesta suojasta ja katsoa, mistä ongelma todella tulee. Näin epäonnistumisesta saa enemmän irti: huomaan, oliko heikko kohta sijainnissa, muodossa vai siinä, että yritin ratkaista liikaa yhdellä piirroksella.

Piirtämiseen nojaava ohjaus on samalla pelin tärkein vahvuus ja pieni lähde kitkalle. Ajatus voi olla hyvä, mutta sormi ei aina tee siitä täsmälleen sellaista viivaa kuin päässäni kuvittelen. Siksi en arvioi pulmaa vain sen perusteella, oliko idea järkevä; myös piirroksen muoto ja sijoittelu vaikuttavat siihen, miten ratkaisu toimii. Jos haluan täysin ennakoitavaa, pikselintarkkaa hallintaa, tämä tapa pelata voi turhauttaa enemmän kuin tavallinen valmiiden nappien painelu.

Hyvä peli pieniin väleihin

Arjessa kuvittelen avaavani pelin esimerkiksi bussipysäkillä tai kahvitauolla, pelaavani muutaman pulman ja sulkevani sen sitten pois. Tehtävän perusidea ei vaadi pitkää valmistautumista, joten pelaamista on helppo sovittaa lyhyeen odotukseen. Tämä on erityisen kätevää silloin, kun en halua aloittaa isoa peliä vain tietääkseni, että joudun keskeyttämään sen muutaman minuutin kuluttua.

Ensimmäisellä viikolla uutuusarvo kantaa pitkälle. Jokainen tehtävä tuntuu kutsuvan samaan kysymykseen: millainen piirros riittää? Minulle mielekkäintä ei ole vain onnistuminen, vaan se, että voin verrata omaa ratkaisua siihen, mitä olisin voinut tehdä yksinkertaisemmin. Jos peli tuntuu aluksi helpolta, en pitäisi sitä heti merkkinä siitä, ettei siinä ole haastetta; kokeilemisen ilo syntyy juuri siitä, että pulman voi lähestyä omalla tavalla.

Kuukaudesta toiseen ratkaisee vaihtelu

Milloin pulmat pysyvät kiinnostavina?

Lyhyessä kokeilussa yksittäinen nokkela pulma tekee hyvän vaikutuksen. Pidemmällä aikavälillä tärkeämpää on, tuntuuko seuraava tehtävä uudelta ongelmalta vai vain saman piirroksen toistolta. Save The Pets sopii parhaiten pelaajalle, joka nauttii pienistä variaatioista ja oman ratkaisun testaamisesta. Jos odotan jatkuvasti suuria uusia pelimekaniikkoja, näyttäviä tarinakäänteitä tai laajoja pelimaailmoja, tämänkaltaisen pelin rajattu idea voi alkaa tuntua kapealta.

Minulle toimiva tapa pitää peli raikkaana on lähestyä pulmia kahdessa vaiheessa: ensin piirrän nopean ensiratkaisun, ja jos se toimii, mietin vielä, olisiko saman voinut tehdä selkeämmin. Tämä muuttaa yksinkertaisen onnistumisen pieneksi omaksi haasteeksi ilman, että minun tarvitsee keksiä pelille ominaisuuksia, joita se ei tarjoa. Se myös auttaa tunnistamaan, pidänkö itse pulman ratkaisemisesta vai ainoastaan nopeasta palkinnosta.

Jos taas huomaan toistavani samanlaista piirtoa ajattelematta, pidän tauon mieluummin kuin jatkan vain tasojen läpäisemistä. Piirustuspulmien viehätys perustuu siihen, että ratkaisuun osallistuu itse. Kun käsi piirtää jo ennen kuin olen edes katsonut tilannetta kunnolla, peli menettää osan siitä, mikä tekee siitä kiinnostavan. Tauko auttaa palaamaan pulmien ääreen uteliaana eikä velvollisuudentunnosta.

Kenelle se sopii paremmin kuin vaihtoehdot?

Perinteiseen tietovisaan tai sanapeliin verrattuna Save The Pets ei pyydä muistamaan vastauksia tai tuntemaan aihepiirejä. Sen ytimessä on visuaalinen kokeilu: katson tilanteen ja hahmottelen ratkaisun. Se on hyvä vaihtoehto, jos kaipaan kevyttä pulmapeliä, jossa pääsen tekemään jotakin heti. Toisaalta rauhallista logiikkapeliä etsivälle, joka haluaa miettiä sääntöjä ilman sormen liikkeen vaikutusta, numeropulma tai ruudukkoon perustuva peli voi tarjota tasaisemman ja tarkemmin ennakoitavan kokemuksen.

Piirtämiseen perustuvien pulmapelien joukossa tämä lähestymistapa on helposti lähestyttävä, koska lemmikin suojaaminen antaa tehtävälle heti ymmärrettävän tavoitteen. Se ei kuitenkaan välttämättä ole paras valinta pelaajalle, joka kaipaa syvää strategiaa tai pitkäksi aikaa rakentuvaa etenemistä. Minusta peli kannattaa ottaa omaksi pieneksi taukopeliksi, ei välttämättä ainoaksi pulmapeliksi puhelimessa.

Ilmaisuus ja ostot kannattaa huomioida

Peli on ladattavissa ilmaiseksi, mutta mukana on sovelluksen sisäisiä ostoksia. Google Playn kautta laskutettavat ostokset ovat 1,09–2,19 euroa. Tämä on hyvä tietää etenkin silloin, kun laite on yhteisessä käytössä tai lapsi pelaa sillä: ilmainen lataus ei tarkoita, ettei pelissä voisi tulla vastaan ostomahdollisuuksia. Itse pitäisin ostamisen erillään tavallisesta pulmien ratkomisesta ja tarkistaisin laitteen ostorajoitukset ennen kuin annan sen nuoremman pelaajan käyttöön.

PEGI 3 -luokitus tekee pelistä ikämerkinnältään pienillekin sopivan vaihtoehdon, ja lemmikin pelastamiseen perustuva tavoite on helppo ymmärtää. Aikuisena en silti olettaisi pelin tarjoavan lapselle itsestään selvää tauon tai rahankäytön hallintaa. Jos laite on lapsen, on järkevää sopia etukäteen, milloin pelaaminen loppuu ja miten mahdollisiin ostokehotteisiin suhtaudutaan. Näin lyhyt pulmahetki pysyy lyhyenä myös arjessa.

Ylläpito on kevyttä, mutta pelaajan rytmi ratkaisee

Versio ja odotukset puhelimella

Nykyinen versio on 3.10.0, ja vähimmäisvaatimuksena on Android 7.0. Tämä auttaa tarkistamaan perusasian ennen lataamista: vanhalla Android-laitteella käyttöjärjestelmä kannattaa varmistaa ensin. Pelin kevyt pulmaidea sopii hyvin puhelinkäyttöön, mutta käytännön tuntuma riippuu myös siitä, miten luontevasti oma laite rekisteröi piirtämisen. Jos viivan hahmottelu tuntuu epätarkalta, kokeilisin ensin pelata rauhallisemmin ja tehdä piirroksista selkeitä sen sijaan, että yrittäisin mahduttaa ruudulle monimutkaisen suunnitelman.

Brave Labsin tekemän pelin arvioiden ja arvostelujen suuri määrä antaa hyvän kuvan siitä, että moni on kokeillut sitä, mutta suosio ei yksin ratkaise, sopiiko se minulle. Omat tottumukseni ovat tärkeämpi mittari: avaanko pelin vapaaehtoisesti uudelleen, koska haluan ratkaista uuden tilanteen, vai vain siksi, että kuvake on näytöllä? Jos ensimmäinen pätee, pelillä on paikka puhelimessa. Jos kiinnostus katoaa heti, kun ensimmäisten pulmien uutuus haihtuu, suurta syytä pitää sitä jatkuvasti asennettuna ei ole.

Mistä väsymys voi alkaa?

Ensimmäinen mahdollinen väsymisen lähde on ratkaisujen samankaltaisuus. Kun lemmikin suojaaminen muodostaa tehtävien yhteisen ytimen, pelaaja, joka kaipaa paljon erilaisia tavoitteita, saattaa alkaa arvata ratkaisua sen sijaan, että tutkisi pulmaa. Toinen on piirtämisen epätarkkuus: epäonnistuminen tuntuu vähemmän reilulta, jos en tiedä, johtuiko se ajatuksesta vai siitä, miten viiva asettui näytölle. Kolmas on oman pelaamisen venyminen. Nopea tehtävä houkuttelee jatkamaan, vaikka olin alun perin ajatellut pelata vain hetken.

Väsymystä voi vähentää vaihtamalla omaa tavoitetta. Sen sijaan, että yrittäisin vain päästä mahdollisimman pitkälle, voin hakea selkeää ja vähäeleistä ratkaisua tai lopettaa heti onnistumisen jälkeen. Jos taas huomaan, ettei pulmien piirtäminen enää huvita, siirtyminen sanapeliin tai rauhalliseen logiikkapeliin ei ole epäonnistuminen vaan luonteva valinta. Save The Petsin arvo on siinä, että se tarjoaa tietynlaista tekemistä, ei siinä, että sen pitäisi korvata kaikki muut pelit.

Kannattaako se jättää puhelimeen?

Minun pitkäaikainen arvioni on myönteinen mutta rajattu. Save The Pets ansaitsee tilaa puhelimessa, jos pidän nopeasti avattavista piirustuspulmista ja palaan niihin silloin, kun minulla on pieni vapaa hetki. Sen ilmainen lataus tekee kokeilemisesta helppoa, ja yhden pulman mittainen pelikerta sopii paremmin arjen väleihin kuin pitkäksi istunnoksi tarkoitettu peli. En kuitenkaan pitäisi sitä automaattisena valintana, jos haluan jatkuvasti uusia järjestelmiä, tarkkaa kosketusohjausta tai pitkäkestoista strategista haastetta.

Jos kokeilet sitä, annan yhden käytännön suosituksen: älä arvioi peliä vain ensimmäisen onnistumisen perusteella. Kiinnitä huomiota siihen, tekeekö seuraavan pulman avaaminen mieli vielä uutuuden jälkeen, ja tuntuuko piirtäminen sinusta hauskalta vai vain keinolta päästä eteenpäin. Juuri siinä näkyy, onko pelillä oma pysyvä paikkansa vai oliko sen viehätys yhden viikon kokeilu. Minulle se on parhaimmillaan kevyt, helposti lähestyttävä älypeli, jonka voi avata muutamaksi minuutiksi ilman suurta sitoutumista.

Save The Pets Usein kysytyt kysymykset