Solitaire - Classic Card Game

Analysoinut Reviewed

Kun haluan pelata hetken ilman, että minun tarvitsee opetella monimutkaisia sääntöjä tai varata pelille koko iltaa, pasianssi on luonteva valinta. Solitaire - Classic Card Game keskittyy juuri tähän tuttuun korttipeliin. Sen vetovoima ei ole valtavassa pelimaailmassa vaan siinä, että yksinkertaisesta ja rauhallisesta tekemisestä voi nauttia muutaman minuutin kerrallaan.

Ilmainen peli, jonka arvo syntyy helposta paluusta

Peli on ilmainen, joten sitä voi kokeilla ilman ostohintaa. Tämä tekee siitä vaivattoman vaihtoehdon silloin, kun haluan pitää puhelimessa yhden tutun ajanvietteen lyhyitä taukoja varten. En kuitenkaan tulkitse ilmaisuutta lupaukseksi siitä, että jokainen pelin osa tai mahdollinen lisä olisi maksuton: arvioin sen arvoa tässä sen perusteella, että peruspeliin pääsee mukaan maksamatta.

Kyseessä on korttipeli, jonka kehittäjä on Arcade Game Maker. Google Playn käyttäjäarvioiden keskiarvo on 4,4, ja arvioita on kertynyt noin 30 tuhatta; arvosteluja on noin 8,3 tuhatta. Peliä on asennettu yli 10 miljoonaa kertaa, mikä kertoo sen löytäneen suuren yleisön, vaikka suosio ei tietenkään yksin kerro, sopiiko se juuri minulle.

PEGI 3 -ikäluokitus tekee pelistä helposti lähestyttävän myös nuoremmille pelaajille. Se julkaistiin 26. syyskuuta 2017, ja nykyinen versio on 1.59.305. Android-laitteelta vaaditaan vähintään versio 6.0. Nämä tiedot ovat hyödyllisiä etenkin, jos asennan peliä vanhempaan puhelimeen tai etsin korttipeliä, jonka ikäluokitus ei rajoita käyttöä vain aikuisille.

Tuttuun pasianssiin on helppo tarttua

Kun pelin perusidea on ennestään tuttu, aloittamisen kynnys on matala. Pasianssissa huomio siirtyy korttien järjestämiseen ja siihen, miten käytettävissä olevat siirrot vaikuttavat seuraaviin vaihtoehtoihin. Minulle tällaisen pelin arvo on siinä, että voin keskittyä pieneen pulmaan ilman pitkää ohjetta, juonta tai muiden pelaajien aikatauluja.

Jos pasianssi ei ole tuttu, tämä on silti luonteva tapa kokeilla lajia: korttien siirtely ja tilanteen arviointi ovat pelin ydin, eivät nopeat refleksit. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuttu nimi ei tarkoita automaattisesti sitä, että jokainen pasianssiversio käyttää täsmälleen samoja sääntöjä tai asetuksia. Ennen pitkää pelisessiota on järkevää tarkistaa pelin omista näkymistä, miten kyseinen versio toimii ja millaisia valintoja se tarjoaa.

Parasta vastinetta ajalle saa, kun käyttää peliä pienenä keskittymisharjoituksena eikä odota siltä jatkuvasti uusia yllätyksiä. Korttien järjestely pakottaa katsomaan pöytää uudelleen, mutta pelin perusluonne pysyy rauhallisena ja toistuvana. Se sopii minulle esimerkiksi silloin, kun haluan tauon uutisvirrasta tai lyhyen hetken tekemistä odottaessani.

Arjen tilanteet, joissa korttipeli toimii

Kuvitellaan, että odotan kahvilassa ystävääni ja aikaa on muutama minuutti. Tällaisessa tilanteessa yksi pasianssierä voi täyttää tauon ilman, että minun tarvitsee sitoutua pitkään moninpelimatsiin tai muistaa, missä kohtaa laajempaa peliä jäin. Samasta syystä peli voi sopia työmatkan rauhalliseen odotteluun tai kotona lyhyeen hengähdyshetkeen, jos puhelimen käyttö ei häiritse ympärillä olevia.

Toinen käytännöllinen tapa käyttää peliä on pelata silloin, kun haluan tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan. Pasianssin korttitilanne tarjoaa pienen päätöksen toisensa jälkeen: mitä kannattaa siirtää nyt, ja mitä vaihtoehtoja siirto voi avata? Tämä tekee pelistä sopivamman rauhalliseen pohdintaan kuin sellaiseen hetkeen, jolloin kaipaan nopeaa toimintaa tai vahvaa tarinallista imua.

Jos pelaan usein lyhyissä pätkissä, arvostan erityisesti sitä, ettei minun tarvitse etsiä seuraavaa tavoitetta laajasta valikosta tai opetella monimutkaista etenemisjärjestelmää. En silti odottaisi pelin ratkaisevan ajanhallintaa puolestani: helppo avata on myös helppo jäädä pelaamaan pidemmäksi aikaa, jos yksi kierros johtaa aina uuteen yritykseen. Siksi asetan itse tauolle selkeän rajan, jos käytän peliä kesken päivän.

Vahvuus on selkeys, mutta vaihtelu voi tuntua rajalliselta

Vertaan tätä mielessäni tavallisiin vaihtoehtoihin: fyysiseen korttipakkaan, toiseen pasianssisovellukseen tai puhelimessa olevaan peliin, jossa on useita eri korttipelejä. Fyysinen pakka on parempi, jos haluan pelata pöydän ääressä, koskettaa oikeita kortteja tai jakaa tekemisen muiden kanssa. Useita pelejä sisältävä sovellus taas sopii paremmin, jos kaipaan vaihtelua yhden korttipelin sijaan.

Tämän pelin valinta on perusteltu silloin, kun haluan nimenomaan pasianssia enkä kokonaisen korttipelivalikoiman etsimistä. Tuttuus säästää aikaa, mutta samalla se rajaa kokemusta: jos kaipaan jatkuvasti uusia sääntöjä, vahvaa etenemistä tai sosiaalista kilpailua, yksin pelattava peruspasianssi voi alkaa tuntua yksitoikkoiselta. Tämä on enemmän lajityypin ja pelin keskittymisen välinen kompromissi kuin vika, joka yllättäisi kokeneen pasianssin pelaajan.

Myös käyttötilanne vaikuttaa. Peli voi olla mukava ajanviete rauhallisessa odotustilassa, mutta se ei ole paras valinta, jos haluan jakaa hetken toisen ihmisen kanssa tai pelata nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Korttien järjestely vaatii jonkin verran huomiota; jos huomioni katkeaa jatkuvasti, pelaaminen voi tuntua enemmän keskeytyvältä kuin rentouttavalta.

Kolme hyödyllistä tapaa saada enemmän irti

Ensimmäinen vinkkini on käsitellä jokaista siirtoa valintana, ei vain keinona saada näkyvä kortti pois tieltä. Pasianssissa pieneltä näyttävä siirto voi vaikuttaa siihen, millaisia kortteja pääsen myöhemmin käyttämään. Kun eteneminen jumittuu, pysähdyn tarkastelemaan koko korttitilannetta sen sijaan, että tekisin uuden siirron automaattisesti. Näin pelistä tulee harkitsevampi pulma eikä pelkkää naputtelua.

Toiseksi käytän lyhyitä pelisessioita tilanteisiin, joissa keskittymiselle on selkeä alku ja loppu. Esimerkiksi yhden odotuksen aikana pelaaminen toimii minulle paremmin kuin pelin avaaminen aina, kun käteen tulee vapaa minuutti. Tämä auttaa pitämään yksinkertaisen ajanvietteen hallittuna ja vähentää riskiä, että pieni tauko venyy huomaamatta.

Kolmanneksi erotan toisistaan sen, haluanko rentoutua vai haastaa itseäni. Jos haluan vain rauhallisen hetken, keskityn korttien järjestämiseen ilman tarvetta tehdä pelaamisesta kilpailua. Jos taas kaipaan enemmän pohdintaa, voin hidastaa tahtia ja arvioida siirtoja ennen niiden tekemistä. Sama tuttu peli tuntuu silloin hieman erilaiselta ilman, että minun tarvitsee odottaa uuden pelimuodon tai ominaisuuden muuttavan kokemusta.

Kenelle ilmaisesta pasianssista on eniten hyötyä?

Suosittelen tätä ensisijaisesti ihmiselle, joka pitää klassisista korttipeleistä ja haluaa ne puhelimeen helposti saataville. Se sopii myös satunnaiselle pelaajalle, joka etsii tuttua tekemistä ilman maksullista sisäänpääsyä. Jos pidät rauhallisista pulmista ja palaat mielelläsi saman pelin äärelle, yksinkertainen pasianssi voi tarjota enemmän arvoa kuin näyttävämpi mutta monimutkaisempi peli.

Peli voi olla sopiva myös perheen yhteiseen keskusteluun siitä, miten korttipeliä pelataan, sillä sen ikäluokitus on PEGI 3. Käytännössä nuorempi pelaaja voi silti tarvita apua sääntöjen ymmärtämisessä, jos pasianssi ei ole hänelle ennestään tuttu. Ikäluokitus kertoo sisällön sopivuudesta, ei siitä, että pelin strateginen puoli olisi automaattisesti kaikille yhtä helppo.

Jättäisin sen väliin, jos et pidä yksin pelattavista korttipeleistä tai jos haluat sovellukselta jatkuvasti uutta sisältöä, tarinaa, yhteistyötä tai vastustajia. Silloin monipuolisempi korttipelisovellus tai jokin aivan toisenlainen puhelinpeli voi olla parempi käyttö ajalle. Samoin fyysinen korttipakka on luontevampi valinta, jos näytön tuijottaminen ei houkuttele tai haluat pelata kasvokkain muiden kanssa.

Oma tuomioni: kokeilemisen arvoinen, jos tiedät mitä haet

Solitaire - Classic Card Game tarjoaa hyvän lähtökohdan, jos etsin maksutonta ja tuttua pasianssikokemusta puhelimeen. Sen vahvuus on matala aloituskynnys ja selkeä käyttötarkoitus; sen rajoitus on, ettei perinteinen korttipeli yksinään tarjoa loputtomasti uudenlaista tekemistä. Arvo riippuu siksi ennen kaikkea siitä, haluanko juuri pasianssia vai odotanko sovellukselta laajempaa pelikokoelmaa.

Oma suositukseni on kokeilla sitä, jos pidät pasianssista ja haluat lyhyisiin taukoihin pelin, jonka perusidean jo ymmärrät tai haluat oppia. Ilmainen käyttö madaltaa kokeilun kynnystä, mutta valitsisin toisen vaihtoehdon, jos tärkeintä ovat moninpeliseura, vaihtelevat pelityypit tai pitkä tarina. Kun odotukset ovat kohdallaan, tämä on järkevä ja mutkaton valinta klassisen korttipelin ystävälle.

Solitaire - Classic Card Game Usein kysytyt kysymykset