Toca Boca World

Analysoinut Reviewed

Kun lapsi haluaa rakentaa oman tarinan eikä vain suorittaa valmiita tehtäviä, Toca Boca World tarjoaa siihen mainion leikkipaikan. Se on Toca Bocan lapsille suunnattu peli, jossa tekemisen ydin on luominen, suunnittelu ja sisustaminen. Minusta sen paras puoli on se, ettei pelaajan tarvitse edetä yhtä oikeaa reittiä: hän voi keksiä tilanteen, asetella hahmot ja esineet ja muuttaa leikin suuntaa lennossa. Se sopii erityisesti lapsille, jotka viihtyvät mielikuvitusleikeissä ja palaavat mielellään samaan maailmaan uusien ideoiden kanssa.

Kyseessä on opettavaan käyttöön luokiteltu peli, mutta en pitäisi sitä oppituntina tai harjoitussovelluksena. Sen arvo on ennen kaikkea avoimessa tekemisessä: lapsi saa suunnitella ympäristöä ja rakentaa omia tilanteitaan ilman, että jokainen hetki tähtää pisteisiin tai oikeisiin vastauksiin. Kokemus tuntuu lähempänä digitaalista leikkihuonetta kuin perinteistä tasohyppelyä tai tehtäväpeliä.

Mitä ilmaiseksi saa – ja mistä voi tulla maksuja?

Ilmainen aloitus, maksullisia lisäostoja

Peli on maksuton ladata, joten sen voi ottaa kokeiluun ilman ostohintaa. Tämä on olennainen ero moniin kertamaksulla myytäviin peleihin: aloittaminen ei itsessään vaadi maksua. Sovelluksessa on kuitenkin sovelluksen sisäisiä ostoksia, joiden hinnat voivat Playn kautta laskutettaessa vaihdella 0,19 eurosta 219,99 euroon. Siksi maksuttomuus kertoo lataamisen hinnasta, ei siitä, että kaikki mahdollinen sisältö olisi maksutonta.

Käytännössä suosittelen tekemään ostopäätökset aikuisen kanssa. Lapselle voi olla vaikea hahmottaa, mikä kuuluu maksuttomaan kokeiluun ja mikä liittyy erilliseen ostoon, etenkin jos hän innostuu rakentamastaan leikistä ja haluaa jatkaa sitä uusilla vaihtoehdoilla. Kannattaa sopia etukäteen, saako sovelluksessa tehdä ostoksia ja millä ehdoin. Näin ilo ei muutu kesken leikin epäselväksi rahakeskusteluksi.

Minusta järkevin tapa arvioida vastinetta on aloittaa maksuttomasta käyttökokemuksesta eikä olettaa, että lisäostot olisivat välttämättömiä. Jos lapsi innostuu jo tarjolla olevasta tekemisestä, lisäkulut eivät ole edellytys sille, että peliä voi käyttää. Jos taas kiinnostus perustuu nimenomaan siihen, että maailma laajenee jatkuvasti uusilla hankinnoilla, ostojen mahdollisuus vaikuttaa kokonaisarvioon enemmän.

Arvo syntyy lapsen omasta leikistä

Pelissä ei tarvitse tavoitella tehokasta etenemistä, jotta siitä saa jotain irti. Lapsi voi suunnitella tilan, sijoittaa asioita ja käyttää niitä oman tarinansa osina. Aikuiselle tämä voi näyttää yksinkertaiselta, mutta lapselle esineiden järjesteleminen ja niiden merkityksen keksiminen voivat olla juuri se kiinnostava osa. Pelin hyöty ei siis ole siinä, kuinka nopeasti ruutu täyttyy sisällöstä, vaan siinä, kuinka paljon lapsi haluaa itse keksiä sen ympärille.

Yksi toimiva käyttötapa on antaa lapselle pieni lähtötilanne sen sijaan, että aikuinen näyttäisi kaikki mahdollisuudet valmiiksi. Esimerkiksi “suunnittele paikka, jossa hahmot voivat viettää sadepäivää” jättää lapselle päätettäväksi sekä ympäristön että tapahtumat. Tämän jälkeen voi pyytää häntä kertomaan, mitä hahmot tekevät ja miksi. Näin peli tarjoaa yhteisen tekemisen aiheen ilman, että aikuisen täytyy muuttua ohjaajaksi tai arvostella lopputulosta.

Millainen peli se on käytännössä?

Jos lapsi odottaa selkeitä tavoitteita, voitettavia tasoja tai jatkuvaa palkitsemista, tämä ei ole luontevin valinta. Toca Boca World perustuu enemmän avoimeen leikkiin kuin tehtävälistaan. Minusta juuri tämä on sekä sen vahvuus että tärkein rajaus: mielikuvituksesta pitävä lapsi voi keksiä paljonkin tekemistä, mutta lapsi, joka kaipaa aikuisen antamia ohjeita ja näkyvää etenemistä, saattaa kysyä nopeasti, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

Verrattuna tavalliseen lasten opetus- tai pulmapeliin tämä jättää enemmän päätösvaltaa pelaajalle eikä keskitä huomiota oikeiden vastausten löytämiseen. Verrattuna fyysisiin nukkeihin ja leikkikaluihin se on siistimmin rajattu digitaalinen ympäristö, mutta ei korvaa käsin rakennettavaa leikkiä, jossa esineitä voi käyttää monella tavalla. Valinta riippuu siis siitä, halutaanko ruudulle avoin tarinapohja vai ruudusta irti oleva lelu tai selkeästi opetustavoitteinen peli.

Arjen tilanteet, joissa siitä on hyötyä

Lyhyessä odottelussa peli voi tarjota lapselle tekemistä, koska leikkiä ei tarvitse aloittaa valmiin tehtävän alusta. Hän voi jatkaa aiemmin keksimäänsä tarinaa tai muokata ympäristöä uuden idean mukaan. En silti suosittelisi sitä automaattiseksi ratkaisuksi jokaiseen odotushetkeen: jos lapsi turhautuu helposti, kun leikki ei etene hänen odottamallaan tavalla, tai jos ruutuaikaa halutaan pitää hyvin rajattuna, aikuisen kannattaa päättää käyttötilanteesta etukäteen.

Toinen hyvä hetki on yhteinen rauhallinen aika kotona. Aikuinen voi pyytää lasta suunnittelemaan esimerkiksi paikan, jossa hahmot voivat tavata, ja kuunnella sitten, millaisen kertomuksen lapsi rakentaa. Tällöin peli toimii keskustelun käynnistäjänä, ei vain keinona pitää lapsi kiireisenä. Jos taas tarvitset sovelluksen, jonka lapsi voi avata täysin itsenäisesti ja jossa sisältö ohjaa häntä askel askeleelta, tämä avoimuus saattaa tuntua enemmän puutteelta kuin edulta.

Konkreettinen vinkki on antaa lapsen päättää, milloin hänen tarinansa on “valmis”, eikä ehdottaa jatkuvasti uusia lisäyksiä. Aikuisen tapa ottaa leikki haltuun voi helposti muuttaa avoimen pelin suoritukseksi. Toinen hyödyllinen tapa on pyytää lasta kuvailemaan yhtä tekemäänsä valintaa, kuten miksi hän asetti jonkin esineen tiettyyn paikkaan. Se auttaa ymmärtämään, mikä pelissä kiinnostaa juuri häntä, ja tekee yhteisestä hetkestä luontevamman.

Rajoitukset, jotka kannattaa tiedostaa

Avoin peli ei sovi kaikille yhtä hyvin. Jos lapsi ei keksi itse aloitusta, hän voi jäädä vaeltelemaan valintojen keskelle ja pyytää aikuiselta jatkuvasti ideoita. Silloin valmis tarinapeli tai vaiheittain etenevä opetusappisovellus voi palvella paremmin. Toca Boca Worldissa aikuisen pieni aloitusidea voi auttaa, mutta jos sitä tarvitaan joka kerta, peli ei ehkä tarjoa kyseiselle lapselle riittävästi itsenäistä suuntaa.

Toinen käytännön kompromissi liittyy maksuttoman käytön ja lisäostojen eroon. Maksuton lataus madaltaa kokeilukynnystä, mutta mahdolliset ostot kannattaa ottaa puheeksi ennen kuin lapsi alkaa pyytää niitä osana leikkiä. Jos perheen tavoitteena on sovellus, jossa ei tarvitse lainkaan pohtia sisäisiä ostoja, toinen vaihtoehto voi olla rauhallisempi valinta. Tässä pelissä kustannusten hallinta kuuluu osaksi aikuisen päätöstä, vaikka ostaminen ei ole sama asia kuin lataaminen.

Peli on PEGI 3 -ikäluokiteltu, joten sen ikämerkintä on suunnattu hyvin nuorillekin pelaajille. Se ei kuitenkaan kerro, viihtyykö juuri oma lapsi avoimessa tekemisessä tai kuinka paljon aikuinen haluaa olla mukana. Huoltajan kannattaa arvioida sovellusta lapsen taitojen ja perheen ruutuaikakäytäntöjen mukaan, ei pelkän ikämerkinnän perusteella. Tällainen harkinta on hyödyllistä etenkin silloin, kun peliä ajatellaan itsenäiseksi ajanvietteeksi.

Kenelle kokonaisuus sopii parhaiten?

Suosittelisin peliä lapselle, joka tykkää järjestellä, sisustaa ja keksiä hahmoille omia tapahtumia. Se voi olla erityisen sopiva, jos lapsi muuttaa jatkuvasti leikin sääntöjä ja haluaa itse päättää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Aikuinenkin voi löytää siitä luontevan tavan jutella lapsen ideoista, kunhan ei odota peliltä valmista opetussuunnitelmaa tai tarkasti ohjattua etenemistä.

Sen sijaan jättäisin tämän vähemmälle huomiolle, jos etsit nimenomaan lukemista, laskemista tai muita yksiselitteisesti harjoiteltavia taitoja opettavaa sovellusta. Samoin jos lapsi turhautuu, kun peli ei kerro seuraavaa tavoitetta, tehtäväpohjainen vaihtoehto on todennäköisesti osuvampi. Toca Boca Worldin vahvuus ei ole siinä, että se sopisi kaikille lapsille, vaan siinä, että se antaa tarinankertojalle tilaa.

Sovelluksen laajuudesta kertoo se, että sillä on yli 100 miljoonaa asennusta, noin 6,8 miljoonaa arviota ja keskimäärin 4,3 tähteä. Lukuja ei kannata tulkita lupauksena siitä, että jokainen lapsi innostuu siitä samalla tavalla: ne kertovat suuresta yleisöstä, eivät yksittäisen perheen sopivuudesta. Toca Boca on pelin kehittäjä, ja sovelluksen nykyinen versio on 1.140; käyttöjärjestelmäksi vaaditaan vähintään Android 7.0. Arjen kannalta tärkeintä on varmistaa, että laite täyttää tämän vaatimuksen ja että perheen ostokäytännöt ovat selvillä.

Oma suositukseni

Minun mielestäni Toca Boca World kannattaa ottaa kokeiluun, jos lapsi nauttii vapaasta mielikuvitusleikistä ja aikuiselle sopii seurata sisäisiä ostoksia. Maksuton lataus tekee ensikokeilusta helpon, mutta maksuttoman aloituksen ja mahdollisten lisäostojen ero on hyvä ymmärtää jo ennen kuin peli siirtyy lapsen arkiseen käyttöön. En hankkisi sitä odottaen perinteistä oppimispeliä; hankkisin sen, jos lapsi haluaa rakentaa omia tilanteitaan ja kertoa niistä.

Lopulta ratkaiseva kysymys ei ole, kuinka paljon sisältöä lapsi saa auki, vaan tekeekö hän mielellään omia valintojaan ilman valmiita ohjeita. Jos vastaus on kyllä, peli voi tarjota paljon luovaa tekemistä ilman ostamista heti alkuun. Jos taas perhe hakee tarkasti rajattua, tehtäväpohjaista tai täysin ostottomana pysyvää vaihtoehtoa, valitsisin toisenlaisen sovelluksen. Näillä ehdoilla Toca Boca World on harkitsemisen arvoinen digitaalinen leikkitila, ei yleispätevä ratkaisu jokaiselle lapselle.

Tarinoiden jatkaminen ilman valmista käsikirjoitusta

Yksi käytännöllinen tapa saada avoimesta maailmasta enemmän irti on käyttää sitä jatkokertomuksen pohjana. Lapsi voi aloittaa tilanteesta, jättää sen kesken ja palata siihen myöhemmin omalla uudella ideallaan. Aikuinen voi auttaa muistamaan tarinan ytimen kysymällä, kuka oli mukana ja mitä seuraavaksi voisi tapahtua, mutta hänen ei tarvitse päättää juonta lapsen puolesta. Tämä tekee pelistä sopivan myös lyhyisiin käyttöhetkiin: keskeneräisyys ei automaattisesti tarkoita epäonnistumista.

Jos sisarukset tai kaverit leikkivät yhdessä, kannattaa sopia ensin, kuka saa päättää tarinan suunnasta ja miten vuoro vaihtuu. Avoimessa pelissä ei ole välttämättä yhtä oikeaa ratkaisua, mutta eriävät ideat voivat silti aiheuttaa kiistaa. Vuorotellen tehtävät valinnat ovat helppo tapa pitää molemmat mukana: yksi päättää tapahtumasta, toinen siitä, miten ympäristöä muokataan. Tällainen sopimus toimii paremmin kuin se, että aikuinen yrittää ratkaista jokaisen erimielisyyden kesken leikin.

Pelistä saa myös rauhallisen siirtymähetken esimerkiksi ennen iltapalaa. Lapsi voi viimeistellä yhden pienen kohtauksen ja kertoa siitä, minkä jälkeen sovellus suljetaan sovitusti. Tämä on usein toimivampi rajaus kuin epämääräinen lupaus pelata vain vähän, koska avoimella leikillä ei ole selkeää loppuruutua tai viimeistä tehtävää, jonka jälkeen lopettaminen olisi itsestään selvää. Kun lopetus sovitaan tarinan osaksi, lapsi voi myös jättää hahmot odottamaan seuraavaa kertaa.

Miten välttää ostamiseen liittyvät yllätykset?

Jos laite on lapsen käytössä, aikuinen voi käydä ostamiseen liittyvät asetukset ja perheen säännöt läpi ennen ensimmäistä pitkää pelisessiota. Pelkkä keskustelu ei aina riitä, jos lapsi ei vielä ymmärrä eroa pelissä näkyvän vaihtoehdon ja maksuttoman sisällön välillä. Siksi ostojen valvonta kannattaa ajatella käyttöjärjestelynä, ei vasta reaktiona siihen, että lapsi pyytää jotakin. Näin aikuinen voi keskittyä itse leikkiin eikä joudu selvittämään maksua kesken innostuksen.

Lisäostojen hintahaarukka on laaja, joten yksittäisen hankinnan mielekkyyttä kannattaa arvioida omana päätöksenään eikä yleisenä lupauksena siitä, että kaikkea ostetaan myöhemmin. Jos aikuinen harkitsee maksullista sisältöä, hyödyllinen kysymys on, tuoko se lapsen omaan leikkiin jotain sellaista, jota hän todella käyttää, vai tuntuuko ostos kiinnostavalta vain hetkellisen pyynnön vuoksi. En pitäisi ostamista automaattisena jatkona maksuttomalle kokeilulle. Pelin arvoa voi arvioida ensin sillä, miten lapsi käyttää jo käytettävissä olevaa sisältöä.

Milloin toinen vaihtoehto on parempi?

Jos tavoitteena on harjoitella tiettyä taitoa, kuten kirjainten tunnistamista tai laskemista, valitsisin sovelluksen, jossa tekeminen on rakennettu juuri sen tavoitteen ympärille. Toca Boca World voi innostaa kertomaan ja keksimään, mutta se ei ole sama asia kuin järjestelmällinen harjoittelu. Samoin lapselle, joka nauttii säännöistä ja haluaa nähdä selvästi, miten hän etenee, pulmapeli tai tasoihin jaettu peli saattaa tuntua palkitsevammalta.

Fyysiset lelut ovat parempi valinta silloin, kun lapsi haluaa kosketella, rakentaa ja yhdistellä esineitä ruudun ulkopuolella tai kun perhe pyrkii vähentämään digitaalista ajanvietettä. Digitaalinen leikkitila puolestaan voi olla kätevä, kun mukana ei ole fyysisiä tavaroita tai kun lapsi haluaa järjestää tarinansa uudelleen ilman, että aikuinen auttaa siivoamisessa ja kokoamisessa. En asettaisi näitä vaihtoehtoja vastakkain: ne palvelevat eri tilanteita, ja paras valinta riippuu siitä, mitä lapsi juuri silloin kaipaa.

Myös lapsen ikä ja temperamentti vaikuttavat enemmän kuin ikämerkintä yksin. Nuorempi pelaaja voi nauttia hahmojen ja ympäristön valitsemisesta aikuisen seurassa, kun taas toinen lapsi haluaa käyttää sovellusta itsenäisemmin. Jos lapsi pyytää jatkuvasti apua löytääkseen tekemistä tai lopettaminen muodostuu vaikeaksi, kyse ei välttämättä ole siitä, että peli olisi huono; se voi vain olla väärä tapa viettää kyseinen hetki. Silloin lyhyempi yhteinen käyttö tai toisenlainen tekeminen voi toimia paremmin.

Oma arvio vastineesta

Pidän pelin tärkeimpänä arvona sitä, että lapsen ei tarvitse mukautua pelin valmiiseen tarinaan. Hän voi vaihtaa suuntaa, kokeilla toista ideaa ja palata omaan leikkiinsä ilman, että tekemistä mitataan pisteillä. Tämä ei tee siitä rajatonta tai kaikille sopivaa ajanvietettä, mutta selittää, miksi lapsi, joka rakastaa keksiä omia tilanteita, voi palata sen pariin useammin kuin kertaluonteisen pulman äärelle.

Vastineen arvioinnissa pitäisin erillään kolme asiaa: maksuton lataaminen, lapsen saama luova käyttö ja mahdolliset lisäostot. Maksuton kokeilu antaa mahdollisuuden selvittää, innostuuko lapsi ylipäätään pelin avoimesta luonteesta. Jos innostusta ei synny, ostoksia ei tarvitse perustella sillä, että peli olisi laajasti suosittu. Jos kiinnostus kestää, aikuinen voi harkita lisähankintoja perheen omilla ehdoilla ja arvioida niitä lapsen todellisen käytön perusteella.

Suosittelisin sitä etenkin perheelle, jossa lapsi jo tekee leluilla pitkiä tarinoita, sisustaa leikkipaikkoja tai keksii hahmoilleen omia sääntöjä. Tällöin sovellus siirtää tutun leikkitavan ruudulle sen sijaan, että yrittäisi muuttaa lapsen kiinnostusta toiseksi. Jättäisin sen väliin, jos tärkein toive on valmis oppimispolku, selkeät tavoitteet tai sovellus, jonka käytössä ei tarvitse lainkaan miettiä sisäisiä ostoja. Näin valinta perustuu siihen, millaiseen leikkiin lapsi oikeasti tarttuu, ei pelkästään sovelluksen laajuuteen.

Toca Boca World Usein kysytyt kysymykset