Masha and the Bear Educational

Analysoinut Reviewed

Kun haluan tarjota pienelle lapselle ruutuhetken, jossa tuttu piirroshahmo tekee tekemisestä heti lähestyttävää, Masha and the Bear Educational on varteenotettava vaihtoehto. Kyseessä on lapsille suunnattu opetuspeli, mutta suhtautuisin siihen ennen kaikkea viihdyttävänä puuhana, jonka lomassa voi harjoitella erilaisia taitoja — en kokonaisena oppimisohjelmana tai aikuisen ohjaaman tekemisen korvikkeena. Masha and the Bear Educational sopii parhaiten perheelle, joka tuntee Mashan ja karhun jo ennestään ja etsii heille sopivaa, helposti kokeiltavaa mobiilipeliä.

Mashan maailma tekee oppimisesta kutsuvampaa

Pelin kehittäjä on DTC Lab, ja sen ikäraja on PEGI 3. Se on olennainen lähtökohta, jos valitset tekemistä hyvin nuorelle käyttäjälle, mutta ikämerkintä ei yksin ratkaise, kuinka itsenäisesti lapsi osaa pelata. Ensimmäisellä kerralla kannattaa istua vieressä ja katsoa, ymmärtääkö lapsi tehtävien ohjeet ja löytääkö hän pelissä eteenpäin ilman jatkuvaa apua.

Opetuksellisten pelien joukossa tämä erottuu ennen kaikkea Mashan ja karhun tutulla maailmalla. Hahmot voivat madaltaa aloituskynnystä lapselle, joka ei tartu helposti irrallisiin harjoituksiin. Samalla tuttujen hahmojen läsnäolo ei automaattisesti tarkoita, että jokainen tehtävä olisi lapsen kannalta sopivan helppo tai että hän viihtyisi pitkään. Kiinnostus riippuu siitä, innostaako juuri tämän lapsen mielikuvitusta pelin tapa yhdistää tutut hahmot tekemiseen.

Pidän järkevimpänä odotuksena lyhyitä, kevyitä pelihetkiä. Jos lapsi haluaa näyttää, mitä hän osaa, aikuinen voi pyytää häntä kertomaan ääneen, miten hän päätyi ratkaisuun. Näin ruutuhetkestä tulee samalla yhteinen keskustelu eikä pelkkä tapa täyttää aikaa. Tämä on erityisen hyödyllistä silloin, kun lapsi innostuu tehtävästä mutta ei vielä itse sanoita oppimaansa.

Mihin hetkeen peli sopii?

Arkisessa tilanteessa peli voi toimia esimerkiksi rauhallisena puuhana ennen päivällistä, kun lapsella on hetki odotettavaa ja aikuinen ehtii olla lähellä. Sovin ensin, kuinka kauan pelataan, ja annan lapsen sen jälkeen tutkia tekemistä omaan tahtiinsa. Kun sovittu aika on täynnä, lopettaminen on yleensä helpompaa kuin silloin, jos pelin aloitukselle ei ole mitään selvää rajaa.

Jos lapsi on vasta harjoittelemassa sovellusten käyttöä, kannattaa ensimmäisellä pelikerralla näyttää, mistä peli avataan ja miten takaisin pääsee. En lähtisi olettamaan, että nuori pelaaja tunnistaa kaikki painikkeet tai osaa itse ratkaista epäselvän tilanteen. Yhdessä aloitettu hetki auttaa myös huomaamaan, onko sisältö lapselle sopivan tasoista vai turhauttavan vaikeaa.

Ilmainen lataus tekee kokeilemisesta helppoa, eikä pelin aloittaminen vaadi ostosta. Maksullisiin valintoihin kannattaa silti suhtautua erillisenä päätöksenä: sovelluksen sisäiset ostot ovat 2,49–74,99 euroa, jos ne veloitetaan Playn kautta. Hintaväli on niin suuri, että tarkistaisin aina juuri valitun ostoksen hinnan ennen hyväksymistä. En antaisi lapsen tehdä ostopäätöstä yksin, vaan pitäisin maksamisen aikuisen hallinnassa.

Edistyminen ilman suorituspaineita

Opetuspelin hyöty ei mielestäni ole siinä, kuinka nopeasti lapsi etenee, vaan siinä, jaksaako hän kokeilla, huomata ja yrittää uudestaan. Mashan ja karhun ympärille rakentuva lähestymistapa voi tehdä tehtäviin tarttumisesta houkuttelevampaa kuin tavallinen harjoitussivu, mutta aikuisen kannattaa tarkkailla lapsen reaktiota. Jos lapsi alkaa kiirehtiä vain päästäkseen seuraavaan kohtaan tai hermostuu virheistä, pelihetken voi hyvin keskeyttää.

En tekisi sovelluksesta päivittäistä velvollisuutta tai mittaria lapsen osaamisesta. Se toimii paremmin vaihtoehtoisena puuhana kuin järjestelmällisenä opetussuunnitelmana. Jos tarkoituksena on harjoitella tiettyä taitoa tavoitteellisesti tai seurata lapsen kehitystä, aikuisen ohjaama tekeminen ja lapsen tarpeisiin valittu oppimateriaali ovat todennäköisesti parempi pari.

Hyvä käytännön tapa on antaa lapselle tehtäväksi selittää yksi asia, jonka hän huomasi pelatessaan. Kysymys voi olla aivan yksinkertainen: mitä hän kokeili, mikä onnistui ja mitä hän tekisi seuraavaksi. Tällainen keskustelu ei edellytä peliltä mitään erityistä seurantaa, vaan auttaa aikuista arvioimaan, onko lapsi mukana itse tekemisessä vai painaako hän vain eteenpäin.

Pelissä etenemistä kannattaa arvioida lapsen oman kiinnostuksen, ei muiden lasten kokemusten perusteella. Jos lapsi palaa mielellään samanlaiseen tekemiseen ja pystyy keskittymään ilman jatkuvaa houkuttelua, sovellus voi sopia hänen rauhalliseen peliaikaansa. Jos taas huomio karkaa nopeasti tai hän kaipaa jatkuvasti aikuisen apua, lyhyempi kokeilu tai kokonaan toisenlainen tekeminen voi olla miellyttävämpi ratkaisu.

Reiluus ja ostosten hallinta

Minulle tärkeä reiluuskysymys on se, voiko lapsi nauttia pelistä ilman, että maksaminen muuttuu pelaamisen ehdoksi. Peli on ladattavissa ilmaiseksi, mutta sovelluksen sisäiset ostot merkitsevät, että ilmaisuus ei yksin kerro kaikkea mahdollisista kustannuksista. Aikuisen kannattaa tarkistaa ostotilanne omalta laitteelta ja päättää etukäteen, saako lapsi käyttää maksullisia vaihtoehtoja lainkaan.

Vertailussa perinteiseen ilmaiseen selain- tai pöytäpuuhaan mobiilipeli tarjoaa tutun hahmomaailman ja laitteen helppouden, mutta samalla laite tuo mukaan ostosten hallinnan tarpeen. Toisaalta maksullinen, selkeästi rajattu opetussisältö voi olla parempi valinta perheelle, joka haluaa tietää etukäteen, mitä käyttöön kuuluu ja millaisesta kulurakenteesta on kyse. Valinta riippuu siitä, arvostaako perhe eniten nopeaa kokeiltavuutta vai mahdollisimman ennakoitavaa kokonaisuutta.

Pelin keskimääräinen arvio on 4,3, ja sillä on yli 311 000 arviota sekä yli 106 000 kirjoitettua arvostelua. Sovelluksella on yli 100 miljoonaa asennusta. Nämä luvut kertovat laajasta käyttäjäkunnasta, mutta eivät ratkaise sitä, sopiiko peli juuri omalle lapselle. Arvioista ei myöskään kannata päätellä, että jokainen maksullinen vaihtoehto olisi tarpeellinen tai että peli opettaisi samalla tavalla kaikille.

Missä rajat tulevat vastaan?

Jos lapsi ei tunne Mashaa ja karhua, yksi pelin näkyvimmistä vetovoimatekijöistä voi jäädä vähäiseksi. Silloin kannattaa miettiä, innostuuko hän enemmän peleistä, joissa tekeminen rakentuu esimerkiksi kirjainten, numeroiden tai tietyn luovan aiheen ympärille. Tämän pelin opetuksellisuus ei yksin takaa, että sen sisältö vastaa juuri sitä taitoa, jota vanhempi haluaa harjoitella.

En valitsisi tätä ainoaksi vaihtoehdoksi lapselle, joka kaipaa pitkäkestoista etenemistä, tarkkaa palautetta osaamisestaan tai aikuiselle tarkoitettuja seurantatyökaluja. Se ei myöskään ole paras ratkaisu tilanteessa, jossa perhe ei halua käsitellä sovelluksen sisäisiä ostoksia lainkaan. Tällöin ostottomaksi tiedetty peli, kirja tai yhteinen pöytäpuuha voi olla huolettomampi vaihtoehto.

Vanhemman näkökulmasta järkevä työnkulku on yksinkertainen: kokeile peliä ensin itse, käy ostovalinnat läpi ja pelaa sitten lapsen kanssa ensimmäinen lyhyt hetki. Sen jälkeen voit päättää, riittääkö sisältö lapsen omaan käyttöön vai vaatiiko se jatkuvaa rinnalla olemista. Jos lapsi osaa käyttää peliä rauhallisesti mutta innostuu ostosmahdollisuuksista, laiteasetusten ja ostamisen valvonnan merkitys korostuu.

Android-puolella nykyinen versio on 9.6.3, ja vähimmäisvaatimuksena on Android 8.0. Sovelluksen julkaisuajankohta on 29.9.2017. Jos harkitset lataamista vanhemmalle laitteelle, käyttöjärjestelmän vähimmäisvaatimus on käytännössä ensimmäinen tarkistettava asia. Apple-laitteelle sopivuutta en päättele Android-version perusteella, joten tarkistaisin erikseen kyseisen laitteen sovelluskaupan tiedot.

Kenelle valitsisin tämän?

Suosittelisin sitä perheelle, jonka lapsi pitää Mashasta ja karhusta, viihtyy lyhyissä mobiilipelihetkissä ja haluaa kokeilla oppimiseen yhdistyvää tekemistä ilman maksullista alkulatausta. Se voi olla myös hyvä yhteinen aloituskohta, kun aikuinen haluaa nähdä, millaiset tehtävät lasta kiinnostavat ennen muun materiaalin valintaa. Ikäraja PEGI 3 kertoo, että peli on luokiteltu pienille sopivaksi, mutta aikuisen oma arvio lapsen valmiuksista on silti tärkeä.

Jättäisin sen väliin, jos etsit tarkasti rajattua harjoitusohjelmaa, ostottomuutta tai sisältöä, joka keskittyy varmasti tiettyyn oppimistavoitteeseen. Suosittu peli ei automaattisesti ole jokaiselle lapselle paras, eikä suuri asennusmäärä kerro, viihtyykö oma lapsi sen parissa. Kokeilisin rauhassa ja pitäisin ensimmäiset pelihetket lyhyinä.

Oma tuomioni on myönteinen mutta käytännöllinen: Masha and the Bear Educational vaikuttaa kiinnostavalta tavalta yhdistää tutut hahmot lapsille suunnattuun pelailuun, kun odotukset pidetään sopivina ja aikuinen huolehtii ostoksista. DTC Labin pelillä on laaja yleisö ja hyvä keskimääräinen arvio, mutta näitä tärkeämpi kysymys on, innostuuko lapsesi itse tehtävistä. Jos vastaus selviää ensimmäisellä yhteisellä kokeilulla ja pelin rajat sopivat perheen tapoihin, ilmainen lataus tekee tutustumisesta helpon. Jos kaipaat tavoitteellista opetusta tai täysin ennakoitavaa kulurakennetta, valitsisin toisenlaisen ratkaisun.

Masha and the Bear Educational Usein kysytyt kysymykset