Touchgrind Scooter

Analysoinut Reviewed

Touchgrind Scooter on urheilupeli, jossa huomio kiinnittyy ennen kaikkea siihen, kuinka tarkasti omaa ajamista pystyy hallitsemaan. Illusion Labsin peli sopii minulle parhaiten lyhyisiin pelituokioihin: siinä voi keskittyä liikkeiden hiomiseen ja yrittää saada temput tuntumaan sujuvilta ilman, että pelaamisen tarvitsee olla pitkä projekti. Nimi lupaa vauhdikasta skuuttitoimintaa, mutta oma odotukseni kannattaa asettaa oikein: kyse ei ole vain jatkuvasta täysillä kiitämisestä, vaan myös sormien hallinnasta ja yritysten toistamisesta.

Vauhti syntyy enemmän hallinnasta kuin kiireestä

Jos haet peliä, jossa tärkeintä on painaa eteenpäin ja seurata nopeaa toimintaa, Touchgrind Scooter voi tuntua aluksi tavallista teknisemmältä. Sen vetovoima on siinä, että pelaajan pitää opetella, miten kosketukset vaikuttavat ajamiseen ja temppuihin. Kun ohjaus alkaa tuntua tutulta, onnistuminen on palkitsevampaa kuin satunnainen näyttävä liike: huomaan itse kiinnittäväni huomiota siihen, milloin kannattaa yrittää uudelleen ja milloin ensin rauhoittaa tekemistä.

Juuri tämä tekee pelin vauhdista omanlaisensa. Ruudulla tapahtuva toiminta voi tuntua vauhdikkaalta, mutta pelaajan kannalta kokemus on parhaimmillaan hallittua eikä kaoottista. Ensimmäisillä kerroilla sormien liikkeet eivät välttämättä vastaa sitä, mitä päässäni kuvittelen, joten vauhti voi vaihtua nopeasti hapuiluksi. Kannattaa opetella yksi liike kerrallaan sen sijaan, että yrittää heti rakentaa pitkän ja näyttävän suorituksen. Näin myös epäonnistumisesta saa hyötyä: huomaa, mikä osa omasta ajoituksesta kaipaa harjoitusta.

Peli sopii erityisesti ihmiselle, joka pitää fyysisen lajin pelillisestä tulkinnasta mutta haluaa harjoitella rauhassa ruudulla. Se ei kuitenkaan korvaa oikealla skuutilla liikkumista eikä välttämättä tyydytä, jos etsit realistista harjoittelusovellusta tai rauhallista ajelua. Minulle se on ennen kaikkea taitopeli, jossa nopeuden tunne tulee onnistuneista suorituksista. Paras lähtökohta on suhtautua ensimmäisiin pelikertoihin opetteluna, ei testinä siitä, kuinka nopeasti temput jo onnistuvat.

Lyhyet pelikerrat toimivat, pitkät yritysputket koettelevat

Arjessa Touchgrind Scooter on helppo ottaa esiin silloin, kun odotan jotakin tai haluan täyttää lyhyen tauon. Yksi konkreettinen käyttötapa on pelata muutama yritys bussin lähtöä odotellessa ja jättää peli sivuun, kun on aika jatkaa matkaa. Tällaisessa tilanteessa yksittäisen liikkeen hiominen tuntuu luontevalta: pelistä saa tekemistä heti, eikä lyhyt tauko vaadi pitkää valmistautumista. Jos taas pelaan väsyneenä ja yritän pusertaa onnistumista kerta toisensa jälkeen, tarkkuutta vaativa ohjaus alkaa tuntua herkästi enemmän työltä kuin rentoutumiselta.

Rasitusta syntyy ennen kaikkea toistosta. Kun jokin suoritus ei onnistu, houkutus on tehdä heti uusi yritys samoilla sormenliikkeillä, vaikka ongelma olisi juuri siinä. Oma käytännön vinkkini on vaihtaa lähestymistapaa: keskity seuraavassa yrityksessä vain yhteen asiaan, kuten liikkeen aloitukseen tai ajoitukseen, älä koko suorituksen näyttävyyteen. Tämä tekee harjoittelusta ymmärrettävämpää ja auttaa välttämään sen tunteen, että pelissä vain toistaa samaa virhettä.

Toinen hyödyllinen tapa on jakaa pelaaminen pieniin jaksoihin. Jos huomaan kiirehtiväni tai menettäväni otteen siitä, mitä yritän tehdä, lopetan hetkeksi sen sijaan, että jatkan automaattisesti. Kosketusohjauksessa pieni keskittymisen herpaantuminen voi vaikuttaa enemmän kuin pelissä, jossa pääasiallinen ohjaus perustuu yksinkertaiseen napinpainallukseen. Siksi peli palkitsee rauhallisen kokeilun paremmin kuin pitkän, väsyneen yritysputken.

Raskaassa käytössä tärkein kysymys ei ole pelkästään se, jaksaako peli käynnissä, vaan myös se, jaksaako pelaaja keskittyä sen ohjaukseen. En tekisi yhdestä vaikeasta yrityksestä johtopäätöstä, että peli olisi epäluotettava tai epäreilu. Ensin kannattaa tarkistaa oma ote, näytön puhtaus ja se, yrittääkö suorittaa liian monta asiaa yhtä aikaa. Jos hallinta ei siltikään tunnu mielekkäältä, kyse voi olla siitä, ettei tämän tyyppinen sorminäppäryyttä vaativa peli vain sovi omiin mieltymyksiin.

Vakaa pelikokemus riippuu myös omasta rytmistä

Luotettavuutta arvioidessani erotan toisistaan pelin toiminnan ja omien suoritusteni tasaisuuden. Kun kosketukset eivät tuota haluamaani liikettä, syy ei aina ole helppo tunnistaa: ajoitus, sormen liikerata ja oma kiire voivat kaikki vaikuttaa siihen, miltä yritys tuntuu. Siksi Touchgrind Scooteria ei kannata lähestyä kuin peliä, jossa jokainen epäonnistuminen olisi merkki teknisestä ongelmasta. Toistuva, samanlainen ohjausyritys on hyödyllisempi tapa arvioida, onko kyse omasta tekniikasta vai pelin tuntumasta.

Jos peli toimii omassa laitteessa epätasaisesti, ensimmäinen järkevä askel on sulkea muut raskaat sovellukset ja kokeilla pelaamista uudelleen. En lupaa tällä, että jokainen hidastelu korjaantuu, mutta se auttaa erottamaan, johtuuko kokemus laitteen yleisestä kuormasta vai itse pelistä. Myös puhelimen lämpenemistä kannattaa huomioida pitkissä pelisessioissa: tauko on silloin järkevä sekä mukavuuden että laitteen käytön kannalta. Nämä ovat yleisiä käytännön keinoja, eivät lupaus tietystä suorituskyvystä.

Jos peli sulkeutuu odottamatta tai ohjaus tuntuu yhtäkkiä erilaiselta, kokeilisin ensin käynnistää sen uudelleen ja tarkistaa, että käytössä on ajantasainen versio. Nykyinen versio on 1.3.46. Päivitys voi olla järkevä huoltoaskel, mutta en olettaisi sen automaattisesti ratkaisevan jokaista laitekohtaista pulmaa. Pelin voi arvioida kunnolla vasta, kun sitä on kokeillut omalla laitteella tavanomaisessa käyttötilanteessa eikä vain silloin, kun puhelimessa on monta muuta asiaa käynnissä.

Touchgrind Scooterilla on 3,4 tähden keskiarvo ja noin 13 000 arviota. Se antaa hyödyllisen yleiskuvan siitä, ettei kokemus miellytä kaikkia, mutta tähtiluku ei kerro, johtuuko palaute ohjauksen oppimiskynnyksestä, omista odotuksista vai muusta. Minusta juuri ohjauksen henkilökohtainen tuntuma on tässä ratkaiseva: pelaaja, joka nauttii tarkkuuden harjoittelusta, voi nähdä samassa ominaisuudessa syyn palata peliin, jokaista virhettä helposti ärsyyntyvä taas todennäköisesti turhautuu.

Puhelin, ikäraja ja ostokset käytännössä

Androidilla pelin vähimmäisvaatimus on käyttöjärjestelmäversio 10. Se on tärkeä tarkistaa ennen lataamista, varsinkin jos käytössä on vanhempi puhelin. Vaatimuksen täyttyminen ei yksin takaa, että jokainen laite tuntuu yhtä sulavalta tai että ohjaus sopii näytön kokoon. Koska pelaaminen perustuu kosketukseen, ruudun käyttömukavuus on tärkeämpi kuin pelkkä se, että peli asentuu. Pienellä näytöllä sormet voivat peittää tapahtumia enemmän, kun taas suurella näytöllä on enemmän tilaa hallita liikkeitä; sopivuuden huomaa parhaiten kokeilemalla.

Peli on ilmainen ladata, ja sen ikäraja on PEGI 3. Sovelluksen sisäiset ostot ovat 0,99–23,99 euroa, jos ne laskutetaan Playn kautta. Tämä kannattaa huomioida etenkin, jos peli tulee lapsen käyttöön: ostomahdollisuudet on hyvä käydä läpi yhdessä ja huolehtia laitteen ostorajoituksista. Pelin maksuttomuus ei siis tarkoita sitä, ettei sovelluksessa olisi ostettavaa, mutta ostot eivät myöskään muuta sitä perusasiaa, jonka vuoksi peliä kannattaa kokeilla: pidätkö kosketusohjauksen harjoittelusta.

Illusion Labsin peli on kerännyt yli viisi miljoonaa asennusta, joten se ei ole aivan tuntematon kokeilu, vaikka keskiarvo muistuttaa kokemusten vaihtelevan. Minulle latauspäätös on helppo, jos pidän temppupohjaisista urheilupeleistä ja haluan testata uudenlaista ohjausta ilman ostohintaa. Jos taas en siedä epäonnistumisen kautta opettelua, suosittelen harkitsemaan ensin, haluanko todella harjoitella sorminäppäryyttä vai etsin vain nopeaa ja huoletonta ajanvietettä.

Vertailu muihin urheilupeleihin paljastaa sen vahvuuden

Urheilupelien joukossa Touchgrind Scooter erottuu siitä, että pelaajan huomio keskittyy itse kosketusohjaukseen ja temppujen tekemiseen. Monissa muissa urheilupeleissä etenemistä ohjataan selkeillä virtuaalipainikkeilla tai tekemisen painopiste on otteluissa, joukkueissa ja tuloksissa. Tässä kokemus on lähempänä yksittäisen suorituksen harjoittelua. Vertailu ei tarkoita, että peli olisi kaikille näitä vaihtoehtoja parempi: se palvelee eri tarvetta. Jos haluan seurata kokonaisen kilpailun kulkua, valitsen mieluummin urheilupelin, jossa ottelu tai kausi on tekemisen ydin. Jos haluan hioa yhtä liikettä omassa tahdissani, skuuttipeli on luontevampi valinta.

Myös muiden temppupelien kohdalla kannattaa miettiä, etsitkö pelkkää näyttävyyttä vai aktiivista hallinnan tunnetta. Touchgrind Scooterin lähestymistapa palkitsee pelaajan, joka haluaa oppia, miksi yritys onnistui tai epäonnistui, eikä vain nähdä ruudulla lisää toimintaa. Vastapainona opettelu voi tuntua hitaalta, jos odottaa heti vaivatonta temppuketjua. Tämä on olennainen valintaperuste: pelin kiinnostavuus kasvaa, kun omat liikkeet alkavat tuntua tarkoituksellisilta, mutta kärsivällisyyttä ei voi ohittaa.

Minusta peli sopii parhaiten pelaajalle, jolla on jo kiinnostusta skeittaus- tai skuuttitemppujen kaltaiseen tekemiseen ja joka nauttii tarkasta kosketusohjauksesta. Se sopii myös lyhyisiin pelitaukoihin, jos osaan lopettaa session ajoissa enkä odota jokaisen yrityksen tuottavan onnistumista. Sen sijaan suosittelisin muuta, jos tavoitteenani on rento automaattinen eteneminen, realistinen ajosimulaatio tai laaja uratila, jonka parissa rakennetaan pitkää tarinaa. Tässä peli kannattaa valita sen perusteella, miltä itse pelaaminen tuntuu, ei vain aiheen perusteella.

Kenelle kokeilu kannattaa ja milloin valitsisin muuta

Touchgrind Scooterin ilmainen lataus tekee kokeilusta matalan kynnyksen päätöksen, mutta oma arvio syntyy vasta, kun olen antanut ohjaukselle aikaa. Tekisin ensimmäisellä pelikerralla muutaman rauhallisen yrityksen ja keskittyisin siihen, tuntuuko sormien liike ymmärrettävältä. Jos huomaan innostuvani pienestäkin parannuksesta, peli todennäköisesti tarjoaa minulle mielekästä harjoiteltavaa. Jos taas jokainen yritys tuntuu sattumanvaraiselta eikä toistaminen kiinnosta, en jäisi väkisin opettelemaan sitä vain siksi, että aihe on hauska.

Palautuminen epäonnistuneesta yrityksestä on tässä ennen kaikkea pelaajan omaa työtä: pysähdyn hetkeksi, vaihdan yhtä asiaa kerrallaan ja palaan kokeiluun uudella keskittymisellä. Se on sekä pelin vahvuus että sen rajoitus. Vahvuus, koska onnistuminen tuntuu omalta; rajoitus, koska turhautumisen hetkellä peli ei välttämättä tarjoa kaipaamaani helppoa oikotietä. Jos haluan rentoutua ilman tarkkaa sormityötä, valitsen toisenlaisen pelin. Jos taas haluan lyhyen, taitoon perustuvan haasteen, palaan mielelläni yrittämään uudestaan.

Kokonaisuutena pidän Touchgrind Scooteria kiinnostavana, mutta selvästi tietylle pelaajalle sopivana urheilupelinä. Sen vahvuus ei ole pelkkä vauhdin vaikutelma, vaan se, että oman hallinnan kehittymisen voi tuntea. Sen heikkous on sama ominaisuus toisesta suunnasta katsottuna: opettelu ja toistot eivät sovi kaikille, ja laitteen näytön sekä suorituskyvyn vaikutus kannattaa ottaa huomioon. Suosittelen sitä kokeiltavaksi, jos nautit temppujen hiomisesta ja hyväksyt sen, että sujuvuus syntyy harjoittelemalla; jos etsit heti helppoa ja huoletonta urheilupeliä, valitsisin jotain muuta.

Touchgrind Scooter Usein kysytyt kysymykset