Multiplication Games Math quiz

Analysoinut Reviewed

Multiplication Games Math quiz sopii tilanteisiin, joissa lapsi haluaa harjoitella kertotauluja pelin muodossa eikä pelkkänä tehtävälistana. Minusta sen paras käyttötapa on lyhyt, säännöllinen harjoittelu: muutama lasku koulupäivän jälkeen tai odotteluhetkessä voi tehdä kertomisesta tutumpaa ilman, että koko ilta muuttuu matematiikkatunniksi. Kyseessä on BrainSoft Appsin maksuton opetusaiheinen peli, jonka sisältö keskittyy kertolaskuihin. Se tarjoaa matalan kynnyksen tavan kerrata peruslaskuja, mutta ei korvaa opettajan selityksiä tai monipuolista matematiikan harjoittelua.

Kenelle kertotaulupeli sopii arjessa?

Valitsisin tämän erityisesti alakouluikäiselle, joka osaa jo kertolaskun perusidean mutta tarvitsee lisää varmuutta vastausten muistamiseen. Se voi sopia myös lapselle, joka välttelee paperitehtäviä mutta suostuu tarttumaan lyhyeen digitaaliseen harjoitukseen. Jos lapsi taas tarvitsee matematiikan äärellä aikuisen jatkuvaa ohjausta, peli kannattaa avata yhdessä eikä odottaa sen opettavan kaiken itsenäisesti.

Käytännön tapa kokeilla on ottaa peli esiin juuri ennen iltapalaa tai läksyjen jälkeen, ei pitkän pelisession aluksi. Sopikaa ensin, että harjoitellaan hetki ja pysähdytään sen jälkeen juttelemaan yhdestä laskusta. Näin aikuinen näkee, keskittyykö lapsi kertolaskuun vai lähinnä siihen, että ruudulla tapahtuu jotakin. Samalla lapsi saa selkeän lopetuskohdan, mikä helpottaa pelaamisen sovittamista muuhun iltaan.

Jos lapsi kysyy, pitääkö hänen osata vastaukset ulkoa ennen aloittamista, sanoisin, ettei täydellinen osaaminen ole tarpeen. Osittain tutusta kertotaulusta on kuitenkin hyvä aloittaa, jotta tehtävät eivät tunnu pelkältä arvailulta. Kun vastaus ei tule mieleen, aikuinen voi pyytää lasta rakentamaan sen yhteenlaskun avulla tai piirtämään ryhmät paperille. Se muuttaa pelin hetkeksi opetustilanteeksi ilman, että kertaus muuttuu pitkäksi luennoksi.

Arvostelut eivät kerro, sopiiko harjoitustapa juuri teille

Peli on saanut keskiarvoksi 4,4 tähteä noin 259 000 arviosta, ja käyttäjäarvioita on noin 35 000. Sitä on asennettu yli kymmenen miljoonaa kertaa. Suosio kertoo, että kertotaulujen harjoittelulle pelimuodossa on paljon käyttäjiä, mutta se ei ratkaise tärkeintä valintakysymystä: pysyykö juuri sinun lapsesi kiinnostuneena ja oppiiko hän pelissä harjoitellut laskut myös ilman näyttöä?

Minusta paras pieni testi ei ole se, kuinka monta tehtävää lapsi ehtii tehdä, vaan se, pystyykö hän myöhemmin selittämään yhden niistä. Kysy esimerkiksi, miten hän ratkaisi laskun ja mistä tiesi vastauksen. Jos peli saa lapsen aloittamaan harjoittelun, mutta vastaukset katoavat heti laitteen sulkemisen jälkeen, rinnalle kannattaa ottaa suullinen kertaus tai konkreettinen esimerkki. Sovelluksen hyöty näkyy lopulta siirtymänä pelistä arjen laskutaitoon.

Vastaavasti lapselle, joka jo muistaa kertotaulut vaivatta, peli voi olla lähinnä kevyt kertaus. Jos tavoitteena on ymmärtää sanallisia tehtäviä, harjoitella jakolaskua tai käyttää kertolaskua monivaiheisissa ongelmissa, laajempi matematiikan materiaali on parempi valinta. Rajaus kertolaskuihin on etu silloin, kun juuri niitä halutaan vahvistaa, mutta se tarkoittaa myös sitä, ettei peli yksin kata monipuolista opetustarvetta.

Kertotauluharjoittelu toimii parhaiten pieninä tavoitteina

Ensimmäinen hyödyllinen tavoite on yksinkertainen: lapsi pääsee vastaamaan kertolaskuihin ja saa harjoitusta toistosta. Tällaisessa pelissä etenemisen idea on luontevasti sidottu siihen, että laskuja tehdään yksi kerrallaan. Se voi tuntua motivoivammalta kuin saman taulun täyttäminen paperille, etenkin lapselle, joka tarttuu mielellään puhelimeen tai tablettiin mutta välttelee perinteisiä läksyjä.

Suosittelen aloittamaan harjoittelun siitä kertotaulusta, joka on lapselle jo osittain tuttu. Kun osa vastauksista tulee nopeasti mieleen, pelaaminen tuntuu onnistumiselta eikä jatkuvalta epäonnistumisten ketjulta. Sen jälkeen voi siirtyä hankalampiin laskuihin. Tämä pieni järjestely auttaa pitämään pelin kevyenä ja antaa aikuiselle mahdollisuuden huomata, mitkä kertolaskut sujuvat jo ilman apua.

Arkinen esimerkki on automatkaa edeltävä odotus tai hetki ennen päivällistä. Lapsi voi tehdä lyhyen harjoituskerran, ja aikuinen voi kysyä lopuksi, mikä lasku tuntui vaikealta. Silloin pelistä saa enemmän irti kuin jättämällä lapsen pitkäksi aikaa yksin ruudun ääreen. Kertolaskujen muistaminen kehittyy toistamalla, mutta ymmärrys siitä, miksi esimerkiksi kuusi kertaa neljä tarkoittaa neljää kuuden ryhmää, vaatii usein myös puhumista, piirtämistä tai esineillä havainnollistamista.

Pidän tätä eroa tärkeänä: peli soveltuu kertotaulujen mieleen palauttamiseen, mutta lapsi, joka ei vielä ymmärrä kertolaskun perusajatusta, tarvitsee rinnalle rauhallisempaa opetusta. Aikuinen voi auttaa kysymällä, miten lapsi päätyi vastaukseen, eikä vain sitä, menikö vastaus oikein. Näin harjoittelu ei jää pelkäksi nopeiden numeroiden arvaamiseksi.

Mistä etenemisen huomaa?

Kun lapsi palaa kertolaskujen pariin useina päivinä, selkein edistymisen merkki on se, että vastaukset löytyvät aiempaa varmemmin ja lapsi epäröi vähemmän tuttujen laskujen kohdalla. En tekisi yksittäisestä hyvästä pelikerrasta liian suuria johtopäätöksiä: nopeus voi vaihdella väsymyksen, keskittymisen ja sen mukaan, kuinka tuttu lasku on. Hyödyllisempää on huomata, muistaako lapsi saman kertolaskun myös pelin ulkopuolella.

Vanhempi voi seurata harjoittelua ilman monimutkaista suunnitelmaa. Valitkaa esimerkiksi yksi kertotaulu kerrallaan, pelatkaa lyhyesti ja pyytäkää lasta selittämään yksi vastaus omin sanoin. Jos lapsi osaa ratkaista laskun myös ilman ruutua, harjoitus on siirtymässä muistamisesta käyttötaidoksi. Jos taas sama virhe toistuu, on parempi pysähtyä ja selvittää laskun ajatus kuin vain jatkaa kiireesti seuraavaan tehtävään.

Tässä on myös käytännöllinen rajoitus: pelkkä oikeiden vastausten tavoittelu ei aina paljasta, ymmärtääkö lapsi kertolaskua vai muistaako hän tietyn vastauksen ulkoa. Siksi peli toimii parhaiten osana laajempaa rutiinia, jossa välillä käytetään suullisia kysymyksiä, piirroksia tai tavallisia koulutehtäviä. Jos tarkoitus on harjoitella sanallisia ongelmia, jakolaskua tai useita matematiikan aiheita yhdessä, tämä rajattu kertolaskupeli ei yksin riitä.

Vaikeuden pitäisi tukea oppimista, ei kiirehtiä sitä

Kertotaulujen vaikeus ei jakaudu kaikille lapsille samalla tavalla. Yhdelle hankalia ovat suuremmat kertolaskut, toiselle jo tutun vastauksen hakeminen nopeasti. Siksi aikuisen kannattaa tarkkailla lapsen reaktiota: innostus ja keskittyminen kertovat usein siitä, että harjoitus on sopivan haastavaa, kun taas jatkuva arvailu tai halu lopettaa voi merkitä, että ensin tarvitaan rauhallisempaa kertausta.

En käyttäisi pelin pelaamista kilpailuna sisarusten tai luokkatovereiden kanssa, ellei lapsi itse nauti sellaisesta. Nopeus ei ole sama asia kuin ymmärrys, ja vertailu voi tehdä kertotauluista turhaan stressaavia. Parempi vertailukohta on lapsen oma aiempi varmuus: tunnistaako hän nyt laskun, jonka kohdalla hän aiemmin pysähtyi, ja pystyykö hän perustelemaan vastauksen?

Jos lapsi on jo sujuva kertotauluissa, peli voi silti sopia nopeaksi kertaukseksi, mutta uutuudenviehätys ei välttämättä kanna pitkälle. Silloin monipuolisempi matematiikkapeli tai paperille tehtävä soveltava harjoitus voi tarjota enemmän haastetta. Vastaavasti aivan aloittelija hyötyy todennäköisesti aikuisen tuesta ennen kuin itsenäinen peliharjoittelu alkaa tuntua mielekkäältä.

Pelimuoto auttaa aloittamaan, mutta ruutuaikaa kannattaa rajata

Minusta pelillisyys on tässä ennen kaikkea käynnistysapu. Lapsi saattaa tarttua mielellään kertolaskuihin, kun ne esitetään pelinä, mutta palkitseva tunne ei yksin takaa pitkäjänteistä oppimista. Harjoittelulle kannattaa sopia selkeä paikka arjessa ja lopetuspiste: esimerkiksi yksi lyhyt pelikerta läksyjen yhteydessä. Näin sovellus ei jää pyörimään taustalle vain siksi, että puhelin on käden ulottuvilla.

Erityisen toimiva rutiini on yhdistää peli pieneen jatkotehtävään. Jos lapsi harjoitteli nelosten kertotaulua, pyydä häntä keksimään arjesta tilanne, jossa neljä samaa esinettä toistuu useamman kerran. Tai kysy, miten hän ratkaisisi saman laskun lisäämällä lukuja peräkkäin. Tällainen siirto pelistä todelliseen ajatteluun on arvokkaampi kuin pelkkä uusi pelikerta.

Kaikki lapset eivät myöskään motivoidu samalla tavalla pelimuodosta. Jos lapsi kokee ruututehtävät levottomina tai keskittyy enemmän pelaamiseen kuin laskuihin, tavallinen kertotaulukortti tai yhdessä tehty suullinen harjoitus voi olla parempi vaihtoehto. Tämän pelin vahvuus on matala aloituskynnys, ei se, että se sopisi kaikille oppijoille tai jokaiseen harjoittelutarpeeseen.

Maksuttomuus, sopivuus ja käytännön valinta

Multiplication Games Math quiz on maksuton, ja sen ikäluokitus on PEGI 3, joten se sopii yleisellä tasolla myös pienille lapsille. Sovelluksen käyttöjärjestelmävaatimuksena on Android 7.0 tai uudempi. Pelin voi ladata kokeiltavaksi ilman ostosta, mutta tarjolla on sovelluksen sisäisiä ostoja, joiden hinnat ovat 0,59 eurosta 22,99 euroon, jos ne laskutetaan Playn kautta. Aikuisen kannattaa tarkistaa ostomahdollisuudet lapsen laitteen asetuksista ennen itsenäistä käyttöä.

Laajalle levinnyt käyttö ja käyttäjäpalaute antavat hieman lisäkontekstia: peliä on asennettu yli kymmenen miljoonaa kertaa, ja sen keskiarvo on 4,4 tähteä noin 259 000 arviosta. Nämä luvut kertovat suosiosta, eivät kuitenkaan siitä, sopiiko harjoittelutapa juuri omalle lapselle. Kehittäjä on BrainSoft Apps, ja nykyinen versio on 2.2.5. Julkaisupäivä oli 21.1.2019.

Jos vertaan sitä tavallisiin kertotaulukirjoihin, kortteihin ja opettajan antamiin tehtäviin, pelin etu on helppo aloitus ja toistuva harjoittelu ilman paperien esiin ottamista. Kirja tai kortit taas mahdollistavat rauhallisemman tahdin ja antavat aikuiselle enemmän tilaa kysyä, miten lapsi ajattelee. Laajemmat matematiikkasovellukset voivat olla sopivampia silloin, kun tavoitteena on harjoitella useita aiheita tai soveltavia tehtäviä, mutta ne voivat myös hajottaa huomion pois juuri kertotauluista.

Valitsisin tämän pelin, jos lapsi tarvitsee lisäkertausta kertolaskuihin ja innostuu lyhyistä digitaalisista harjoituksista. Jättäisin sen väliin pääasiallisena opetustapana, jos lapsi vasta opettelee kertolaskun merkitystä, turhautuu helposti nopeisiin tehtäviin tai tarvitsee harjoitusta laajemmin matematiikassa. Hyvä kompromissi on käyttää peliä muutaman minuutin kertaukseen ja täydentää sitä keskustelulla tai konkreettisilla esimerkeillä.

Kun harjoittelu kaipaa vaihtelua ja selkeää lopetusta

Yksi käytännöllinen tapa pitää kertaus kiinnostavana on olla avaamatta peliä automaattisesti joka päivä samalla tavalla. Jos lapsi harjoittelee samaa kertotaulua, pyydä häntä välillä valitsemaan lasku, jonka hän haluaa selittää, eikä vain jatkamaan seuraavaan tehtävään. Toisena päivänä saman asian voi ottaa esiin ilman laitetta: esimerkiksi ruokapöydässä voi miettiä, montako lusikkaa tarvitaan usealle hengelle. Tällainen vuorottelu auttaa erottamaan, onko varmuus tarttunut itse laskuun vai ainoastaan pelitilanteeseen.

Jos lapsi kyselee, voiko peliä käyttää täysin itsenäisesti, vastaukseni riippuu osaamisen vaiheesta. Jo tutut kertotaulut mahdollistavat omatoimisen kertauksen, mutta uuden tai hankalan laskun kohdalla aikuisen lyhyt keskustelu on hyödyllinen. En jättäisi peliä ainoaksi keinoksi silloin, kun lapsi toistaa samaa väärää vastausta: silloin kannattaa pysähtyä, näyttää ryhmät konkreettisesti ja palata harjoitukseen myöhemmin. Tavoitteena ei ole saada mahdollisimman monta tehtävää valmiiksi, vaan tehdä oikea ajatus ymmärrettäväksi.

Myös laitevalinta vaikuttaa arjen sujuvuuteen. Android 7.0 tai uudempi on vaatimuksena, joten vanhempi laite voi estää käytön jo ennen kuin lapsi pääsee kokeilemaan harjoittelua. Jos käytössä on sopiva Android-laite, kokeilun voi pitää rajattuna ja aikuisen valvomana, etenkin koska maksuton peruskäyttö ei tarkoita, ettei sovelluksessa olisi ostomahdollisuuksia. Tämä on pieni mutta tärkeä ero, kun laite annetaan lapselle ilman jatkuvaa valvontaa.

Jos mietit, kannattaako valita tämä vai kertotaulukortit, ratkaisisin asian lapsen huomion mukaan. Peli voi madaltaa aloittamisen kynnystä lapselle, jota paperi ei innosta; kortit sopivat paremmin, jos ruutu vie ajatukset muualle tai aikuinen haluaa säädellä tahtia tarkasti. Kumpikaan ei ole automaattisesti parempi oppimisväline. Usein toimivin ratkaisu on käyttää digitaalista harjoitusta muistamisen herättämiseen ja siirtyä sen jälkeen suulliseen perusteluun tai paperille piirtämiseen.

Myös pelin ikäluokitus kannattaa tulkita oikein: PEGI 3 kertoo yleisestä ikäsopivuudesta, ei siitä, että jokainen pieni lapsi hyötyisi sisällöstä samalla tavalla. Kertolaskut ovat mielekkäitä vasta, kun lapsella on riittävä pohja lukujen käsittelyyn. Jos tehtävät tuntuvat liian vaikeilta, kyse ei välttämättä ole motivaation puutteesta; lapsi saattaa tarvita ensin konkreettisia ryhmiä, esineitä tai opettajan apua. Jos taas kertotaulut ovat jo vahvoja, pelin rajattu aihe voi käydä nopeasti tutuksi.

Minulle tärkein valintaperuste on se, mitä tapahtuu pelin jälkeen. Jos lapsi sulkee sovelluksen ja osaa käyttää harjoiteltua kertolaskua koulutehtävässä tai selittää sen omin sanoin, peli on tehnyt hyödyllisen työn. Jos kiinnostus kohdistuu vain ruudun tapahtumiin, kannattaa lyhentää harjoittelua tai vaihtaa menetelmää. Tästä syystä suosittelen kokeilemaan sitä yhdessä muutaman kerran ennen kuin siitä tehdään pysyvä osa läksyrutiinia.

Lopulta Multiplication Games Math quiz on parhaimmillaan pienenä osana toimivaa oppimisrutiinia, ei koko rutiinin korvaajana. Se tekee kertotaulujen pariin palaamisesta helpompaa ja voi auttaa lasta rakentamaan varmuutta, kun harjoittelu pysyy lyhyenä ja sopivan haastavana. Minun suositukseni on kokeilla sitä lapsen kanssa, seurata muutaman pelikerran ajan, tuoko se oikeasti lisää muistivarmuutta, ja jatkaa vain, jos pelaaminen tukee oppimista eikä vie huomiota itse laskemiselta.

Multiplication Games Math quiz Usein kysytyt kysymykset