Libby: Read Library Books

Analysoinut Reviewed

Minulle Libby on ennen kaikkea kätevä tapa hyödyntää kirjaston kokoelmaa silloin, kun en pääse kirjastoon tai haluan lukea hetken puhelimella. Se on kirjojen ja hakuteosten sovellus, jossa kirjaston e-kirjat ja äänikirjat ovat keskiössä. Ajatus on houkutteleva: lukeminen ei vaadi kirjan ostamista, vaan tarjonta kulkee mukana laitteessa. Käytännössä käyttökokemus riippuu kuitenkin siitä, millaisen kirjastovalikoiman oma kirjastosi tarjoaa ja miten hyvin se vastaa juuri sinun lukutottumuksiisi.

Kirjastokortti ratkaisee, mitä maksuton käyttö tarjoaa

Ennen kuin arvioin sovellusta lukupalveluna, erotan kaksi asiaa: itse sovelluksen saa käyttöön maksutta, mutta sen sisältö ei ole kaikille samanlainen avoin kirjasto. Libby toimii paikallisen kirjaston kokoelman kautta, joten käytännön arvo syntyy siitä, mitä oma kirjasto tarjoaa. Jos olet tottunut ostamaan yksittäiset kirjat tai maksamaan tilauspalvelusta, tämä on olennainen ero: maksatonta käyttöä ei pidä sekoittaa rajattomaan, heti saatavilla olevaan valikoimaan.

Ensimmäinen järkevä askel on selvittää, löydätkö oman kirjastosi Libbystä ja pystytkö kirjautumaan kirjastokortillasi. Jos käytössäsi on useampi kirjastokortti, niiden tarjonta voi avata erilaisia kokoelmia, mutta hyöty riippuu aina kunkin kirjaston järjestelyistä. En lupaisi itselleni tiettyä kirjaa ennen kuin olen tarkistanut sen saatavuuden. Näin palvelun kokeilu pysyy mutkattomana: ensin katson, mitä on tarjolla, ja vasta sitten päätän, sopiiko Libby säännölliseksi lukupaikaksi.

Minusta tässä on myös reilu tapa arvioida ilmaista vaihtoehtoa. En vertaa sitä siihen, että voisin ostaa minkä tahansa haluamani kirjan juuri sillä hetkellä, vaan siihen, kuinka paljon käyttökelpoista luettavaa löydän ilman sovelluksen käyttömaksua. Yksittäisen teoksen ostaminen voi olla parempi valinta, jos tarvitsen sen varmasti ja heti. Kirjaston kautta lukeminen taas tuntuu erityisen järkevältä, kun olen valmis valitsemaan useammasta kiinnostavasta vaihtoehdosta ja antamaan saatavuuden vaikuttaa lukujärjestykseen.

Kirjaston kokoelma tekee sovelluksen arvon

Sovelluksen kehittäjä on OverDrive, Inc., ja sen perusidea poikkeaa maksullisista lukupalveluista. Libbyn käyttö on ilmaista, mutta sen kautta luettavat tai kuunneltavat teokset eivät ole sama asia kuin rajaton, kaikille samanlainen tilausvalikoima. Sisältö tulee paikallisesta kirjastosta. Siksi arvo ei synny vain sovelluksesta, vaan myös siitä, mitä oma kirjasto tarjoaa ja kuinka helposti haluamasi teokset ovat saatavilla.

Tämä ero kannattaa ymmärtää ennen kuin tekee Libbystä oman pääasiallisen lukupaikan. Maksullisessa palvelussa voi usein odottaa tietynlaista valikoimaa tilausmaksun vastineeksi. Libbyssä et maksa sovelluksesta, mutta yksittäisen kirjan saatavuus voi riippua kirjaston kokoelmasta ja siitä, ovatko muut lukijat jo lainanneet sen. Jos odotat juuri tiettyä uutuuskirjaa heti kuunneltavaksi, kirjastopalvelu ei välttämättä tunnu yhtä ennakoitavalta kuin kaupallinen vaihtoehto.

Ilmaisuus on silti huomattava etu, jos luet säännöllisesti mutta et halua kerätä kirjaostoksista jatkuvaa kulua. Sama pätee äänikirjoihin: voit tarkistaa kirjaston tarjonnan ja löytää kuunneltavaa ilman, että jokainen teos muuttuu erilliseksi ostokseksi. En tulkitsisi tätä lupaukseksi siitä, että kaikki haluamasi kirjat ovat aina tarjolla. Näen sen pikemminkin mahdollisuutena saada paljon irti paikallisesta kirjastosta, kun valikoimaan suhtautuu avoimin mielin.

Arvoa syntyy myös löytämisestä

Libbyn vahvuus ei ole vain se, että kirjan voi avata puhelimessa. Se muuttaa myös tapaa etsiä luettavaa: kirjaston kokoelmaa voi selata silloin, kun sopiva hetki tulee vastaan, eikä valinta edellytä käyntiä hyllyjen välissä. Minulle tämä sopii erityisesti tilanteisiin, joissa en vielä tiedä, mitä haluan lukea. Silloin kirjaston valikoimasta voi etsiä kiinnostavan aiheen tai tekijän ja antaa löydön ohjata seuraavaa lukukertaa.

Kun etsin uutta luettavaa, aloitan mieluummin aiheesta tai tutusta kirjailijasta kuin yhdestä tarkasta nimekkeestä. Jos ensimmäinen valinta ei ole saatavilla, minulla on jo pari vaihtoehtoa mielessä eikä lukusuunnitelma pysähdy. Tämä on pieni mutta hyödyllinen tapa käyttää yhteistä kokoelmaa: selailusta tulee oma löytöretkensä, ei pelkkä tarkistus siitä, löytyykö yksi tietty kirja. Se sopii parhaiten lukijalle, joka voi vaihtaa suunnitelmaa ilman, että lukemisen ilo kärsii.

Kannattaa myös ajatella kirjaston digitaalista kokoelmaa vaihtoehtona omalle ostohyllylle, ei sen täydellisenä korvikkeena. Jos haluan palata samaan teokseen pitkän ajan päästä tai pitää sen omassa kokoelmassa, ostettu e-kirja tai painettu kirja voi olla parempi ratkaisu. Jos taas haluan kokeilla uutta kirjailijaa, tutustua aiheeseen tai kuunnella kirjan kerran, lainaus on minusta luontevampi ja edullisempi lähtökohta.

Kirjaston aineisto voi olla hyödyllinen myös silloin, kun lukeminen vaihtelee. Ensin voi innostua romaanista, seuraavalla viikolla hakea tietokirjaa ja myöhemmin kuunnella äänikirjaa työmatkoilla. Libbyn arvo ei siten rajoitu yhteen lukutapaan. Se antaa mahdollisuuden käyttää samaa kirjastosuhdetta erilaisiin hetkiin, vaikka tarkka sisältö riippuukin paikallisesta tarjonnasta.

Arjen käyttö: hetki jonossa tai matkalla

Kuvitellaan tavallinen arkipäivä: odotan bussia ja huomaan, että minulla on muutama minuutti vapaata. Jos sopiva e-kirja on jo lainassa ja avattavissa sovelluksessa, voin jatkaa lukemista ilman, että minun tarvitsee kuljettaa fyysistä kirjaa mukana. Toisena päivänä voin valita äänikirjan, kun kädet ovat varattuina kotitöihin tai matkustamiseen. Tällaiset pienet tilanteet ovat syy, miksi kirjaston digitaalinen käyttö tuntuu minusta aidosti hyödylliseltä eikä vain paperikirjan näytöllä toistavalta ratkaisulta.

Äänikirjan ja e-kirjan välillä valitsen tilanteen, en periaatteen mukaan. Jos ympäristö vaatii keskittymistä tai haluan pysähtyä pohtimaan kohtaa, lukeminen sopii paremmin. Kun teen tuttua kotityötä tai kuljen reittiä, jonka tunnen, kuuntelu voi taas hyödyntää aikaa, joka muuten jäisi tyhjäksi. Käytännön kompromissi on, ettei kuuntelu sovi jokaiseen paikkaan eikä lukeminen puhelimella tunnu kaikille mukavalta. Siksi on hyvä ajatella näitä rinnakkaisina tapoina, ei toistensa korvaajina.

Jos kirja on tärkeä tai haluan jatkaa myöhemmin ilman etsiskelyä, tarkistan jo alussa, että valitsemani teos on todella lainassa ja avautuu laitteessani. Sen jälkeen voin varata lukemiselle pieniä hetkiä sen sijaan, että odottaisin täydellistä rauhaa. Tämä toimii hyvin vaikkapa työmatkan odotuksessa tai lyhyellä tauolla. Jos taas lukemisesta tulee pitkä iltasessio, paperikirja tai mukavampi lukulaite voi olla puhelinta miellyttävämpi valinta.

Hyvä käytännön tapa on tutustua ensin oman kirjaston valikoimaan ja etsiä useampi kiinnostava vaihtoehto, ei vain yhtä tiettyä teosta. Jos haluamani kirja ei ole saatavilla, voin palata myöhemmin tai valita samasta aiheesta toisen kirjan. Tämä vähentää pettymystä ja tekee sovelluksesta joustavamman. Erityisesti lukijalle, joka osaa nauttia myös suunnittelemattomista löydöistä, kirjaston kokoelman selaaminen voi olla osa käyttökokemusta.

Lainaus ja saatavuus tuovat omat rajansa

Tärkein kompromissi on mielestäni lainauksen luonne. Kirjastosta saatu teos ei ole pysyvästi omassa kokoelmassa, joten lukemista ei kannata suunnitella niin kuin omistaisi kirjan rajattomasti. Jos haluan pitää teoksen saatavilla myöhempää käyttöä varten, kirjastolaina ei välttämättä täytä tarvetta. Tämä ero korostuu hakuteoksissa ja kirjoissa, joihin haluan palata usein: omistettu painos tai e-kirja voi olla kätevämpi kuin lainattava kappale.

Toinen kitkan lähde on saatavuus. Suosittu nimi voi kiinnostaa muitakin kirjaston käyttäjiä, ja silloin välitön lukeminen ei ole itsestäänselvyys. Tämä ei ole Libbyn yksittäinen puute vaan kirjastolainauksen tavallinen vaihtokauppa: kulut pysyvät matalina, mutta käyttäjä jakaa kokoelman muiden kanssa. Jos lukusuunnitelmani perustuu tiettyyn kirjaan tiettynä päivänä, saatan arvostaa enemmän palvelua, jossa voin ostaa teoksen heti.

Kolmas huomio liittyy kirjaston valikoiman paikallisuuteen. Kahden lukijan kokemus voi olla erilainen, koska heidän käyttämänsä kirjastot eivät välttämättä tarjoa samoja teoksia. Siksi sovelluksen sopivuutta ei voi arvioida pelkän nimen perusteella: kannattaa kokeilla, millaisia kirjoja oman kirjaston kautta löytyy. Jos et löydä juuri omia aiheita tai suosikkikirjailijoita, ilmaisuus ei yksin tee sovelluksesta hyvää pääasiallista lukupalvelua.

Vertailu muihin vaihtoehtoihin riippuu siitä, mitä haen. Maksullinen lukutilaus voi olla luontevampi, jos haluan ennakoitavan palvelun ja olen valmis maksamaan jatkuvasta käytöstä. Yksittäinen e-kirjaosto sopii, kun tarvitsen tietyn teoksen heti tai haluan pitää sen omana. Painettu kirja puolestaan voi olla mukavampi pitkään lukemiseen ja helppo antaa toiselle luettavaksi. Libby erottuu edukseen silloin, kun kirjaston kokoelmasta löytyy sopivaa sisältöä ja maksuton lainaus on minulle tärkeämpi kuin varma välitön saatavuus.

Jos kirjastosta lainattua teosta tarvitaan esimerkiksi opiskelussa tai työn tukena, mietin jo ennen aloittamista, riittääkö lainausajan puitteissa lukeminen vai tarvitsenko aineistoa myöhemminkin. Hakuteosta ei aina lueta alusta loppuun: siihen saatetaan palata lyhyesti monta kertaa. Silloin oma kappale voi olla käytännöllisempi, vaikka Libby olisi hyvä tapa tutustua sisältöön ensin. Näin valinta ei ole joko sovellus tai ostaminen, vaan joskus järkevin ratkaisu on käyttää molempia eri tarkoituksiin.

Myös eri lukutavoilla on omat rajansa. Äänikirja on erinomainen silloin, kun en voi katsoa näyttöä, mutta se ei sovi jokaiseen tilanteeseen tai jokaiselle lukijalle. E-kirja puolestaan on hiljainen ja helposti mukana kulkeva vaihtoehto, mutta pitkä lukusessio puhelimella ei välttämättä tunnu yhtä miellyttävältä kuin paperikirja tai tarkoitukseen valittu lukulaite. Libby kannattaa nähdä lisänä omiin lukutapoihin, ei ratkaisuna, jonka pitäisi syrjäyttää ne kaikki.

Kenelle kirjaston digitaalinen kokoelma kannattaa?

Suosittelisin sovellusta erityisesti ihmiselle, joka käyttää jo paikallista kirjastoa tai haluaa aloittaa sen digitaalisten palvelujen hyödyntämisen. Se sopii lukijalle, joka lukee useita erilaisia teoksia, ei tarvitse jokaista nimekettä heti ja pitää ajatuksesta, että kirjan voi vaihtaa toiseen ilman erillistä ostoa. Se on myös hyvä valinta sille, joka haluaa kokeilla äänikirjoja tai e-kirjoja ennen kuin sitoutuu maksulliseen lukupalveluun tai oman laitekokoelman kartuttamiseen.

Hyötyä voi löytyä myös lukijalle, jonka lukeminen on kausittaista. Jos toisinaan ahmin romaaneja mutta toisinaan en avaa kirjaa viikkoihin, maksuton sovellus ei itsessään luo käyttöpakkoa tai jatkuvaa palvelumaksua. Arvo riippuu silti siitä, löydänkö kokoelmasta kiinnostavaa luettavaa silloin kun palaan. Jos oma lukumaku on hyvin tarkka ja haluan aina uusimman tietyn sarjan osan, kirjaston yhteinen valikoima voi tuntua liian epävarmalta.

Libbyssä on käyttäjäkuntaakin herättävää suosiota: sen keskiarvo on 4,8, ja arviokertoja on noin 749 000. Sovellusta on asennettu yli 10 miljoonaa kertaa. Nämä luvut kertovat laajasta käytöstä ja myönteisestä vastaanotosta, mutta eivät takaa, että jokaisen kirjaston valikoima tai oma lukutapa sopii siihen yhtä hyvin. Minusta olennaisempaa on kokeilla, löytyykö omasta kirjastosta kiinnostavaa sisältöä ja tuntuuko lainausprosessi itselle luontevalta.

Sovellus on maksuton, ja sen ikämerkintä on vanhempien valvonnassa. Perheessä on silti järkevää tarkastella tarjolla olevia kirjoja itse ja sopia lasten lukemiseen sopivasta sisällöstä. Kirjaston kokoelma voi sisältää monenlaisia aiheita, joten sovelluksen ikämerkintä ei korvaa aikuisen harkintaa silloin, kun nuori käyttäjä selaa aineistoa itsenäisesti.

Milloin valitsisin muun vaihtoehdon?

Jättäisin Libbyn väliin tai pitäisin sitä vain sivuvaihtoehtona, jos haluan omistaa jokaisen kirjan, saada aina tietyn uutuuden heti tai käyttää palvelua, jonka sisältö on samanlainen riippumatta paikallisesta kirjastosta. Myös lukija, joka ei viihdy puhelimella lukemisessa eikä kuuntele äänikirjoja, saa siitä vähemmän hyötyä. Tällöin painetun kirjan lainaaminen tai teoksen ostaminen omaan käyttöön voi olla selkeämpi ratkaisu.

Myös hyvin suunnitelmallisen lukijan kannattaa huomioida lainauksen epävarmuus. Jos kirja kuuluu aikataulutettuun kurssiin, lukupiiriin tai työtehtävään, en rakentaisi suunnitelmaa sen varaan ennen kuin olen varmistanut saatavuuden. Jos taas luen ilman tiukkaa aikataulua, voin ottaa jonossa olemisen tai vaihtoehtoisen teoksen osaksi suunnitelmaa. Tämä ero vaikuttaa siihen, tuntuuko Libby joustavalta vai turhauttavalta.

Kannattaako kokeilla?

Libby on mielestäni helppo perustella kokeiluksi, koska sovelluksen käyttö on ilmaista ja sen tarkoitus on selkeä: se tuo paikallisen kirjaston e-kirjoja ja äänikirjoja digitaaliseen arkeen. Kehittäjänä toimii OverDrive, Inc., ja sovelluksen nykyinen versio on 9.5.0. Se julkaistiin 17.1.2017, ja vähimmäiskäyttöjärjestelmä on 7.1. Nämä tekniset tiedot eivät ratkaise käyttökokemusta, mutta ne auttavat tarkistamaan, sopiiko sovellus omaan laitteeseen.

Oma suositukseni on aloittaa selaamalla oman kirjaston tarjontaa ja valita muutama kiinnostava teos, joiden saatavuutta voi seurata ilman kiirettä. Jos löydät sieltä luettavaa ja nautit lainauksen joustavuudesta, Libby voi olla erinomainen kumppani sekä lyhyisiin lukuhetkiin että äänikirjojen kuunteluun. Jos taas tarvitset välittömän pääsyn tiettyihin teoksiin tai haluat pitää ne pysyvästi, maksettu ostos tai muu palvelu voi palvella paremmin. Paras syy valita Libby on mahdollisuus käyttää kirjaston digitaalista kokoelmaa ilman sovelluksen hintaa; tärkein varaus on se, että valikoima ja saatavuus määräytyvät kirjaston mukaan.

Libby: Read Library Books Usein kysytyt kysymykset