RAID: Shadow Legends

Analysoinut Reviewed

Minua RAID: Shadow Legendsissa kiinnostaa ennen kaikkea se, miten vuoropohjainen taistelu tekee sankarijoukon rakentamisesta itse pelaamisen ytimen. Kyse ei ole vain siitä, että kerään näyttäviä hahmoja ja lähetän ne taisteluun: huomaan nopeasti, että joukkueen kokoonpano ja vuorojen järjestys ratkaisevat, miten hyvin selviän vastaan tulevista haasteista. Tämä roolipeli sopii parhaiten pelaajalle, jota kiehtoo pitkäjänteinen kehittäminen ja pienten taktisten valintojen punnitseminen.

Sankarien kerääminen muuttuu joukkueen rakentamiseksi

Pelin maailma sijoittuu Teleriaan, ja lähtökohta on tuttu fantasiaroolipeleistä: sankareita värvätään ja heitä käytetään taisteluissa vihollisia sekä isoja pomoja vastaan. Olennainen koukku on laaja hahmovalikoima. Yli 800 sankaria antaa mahdollisuuden koota hyvin erilaisia ryhmiä, mutta suuri määrä ei itsessään tee päätöksistä helppoja. Käytännössä tärkeämpää on oppia, mitä omat hahmot tekevät ja millaista apua juuri seuraava taistelu vaatii.

Pidän siitä, että joukkueen kehittäminen antaa taisteluille jatkuvuutta. Kun jokin kohta tuntuu vaikealta, ratkaisu ei aina ole vain yrittää uudelleen samalla tavalla. Voin arvioida, kaipaanko lisää kestävyyttä, hyökkäysvoimaa vai kykyä tukea muuta ryhmää. Tällainen pohdinta tekee edistymisestä palkitsevaa silloin, kun haluan perehtyä peliin, mutta voi myös hidastaa etenemistä, jos kaipaan välitöntä toimintaa ilman hahmojen ominaisuuksien vertailua.

RAID on Plarium Global Ltd:n kehittämä vuoropohjainen mobiiliroolipeli. Taistelujen vuorot antavat aikaa miettiä valintoja, joten peli ei perustu nopeisiin sormiliikkeisiin samalla tavalla kuin reaaliaikainen toimintapeli. Tämä sopii minulle etenkin lyhyissä pelituokioissa: voin keskittyä yhteen ratkaisevaan valintaan kerrallaan. Samalla vuoropohjaisuus tekee virheistä näkyviä. Jos ryhmän roolit eivät toimi yhteen, ongelmaa ei voi aina kuitata sillä, että reagoisin nopeammin.

Vuoropohjaisuus palkitsee ennakoinnin

Taistelun aikana kannattaa ajatella muutamaa askelta eteenpäin. Jos käytän tehokkaan kyvyn heti, saatan saada vastustajan nopeasti ahtaalle, mutta myöhemmin voi olla tarvetta säästää vahva toiminto vaikeampaa vihollista varten. Tällainen valinta tekee etenemisestä kiinnostavampaa kuin pelkkä automaattinen vahinkojen vaihtaminen. Erityisesti pomotaisteluissa kärsivällisyys tuntuu hyödylliseltä: oma ryhmä pitää saada kestämään tarpeeksi pitkään, jotta suunnitelma ehtii toimia.

Uudelle pelaajalle suosittelen tarkastelemaan jokaisen tappion jälkeen sitä, mikä oikeastaan petti. Oliko joukkue liian hauras, jäikö hyökkäys vajaaksi vai oliko vaikeus siinä, ettei eri sankareita käytetty toisiaan tukevalla tavalla? Tällä tavalla peli opettaa vähitellen lukemaan omaa ryhmää. Hahmojen määrää tärkeämpää on ymmärtää, miksi valitsen tietyn sankarin mukaan.

Kannattaa myös välttää sitä, että kehittää kaikkia keräämiään sankareita yhtä aikaa. Kun resurssit ja huomio jakautuvat liian moneen suuntaan, en saa yksittäisestä ryhmästä helposti tarpeeksi vahvaa. Käytännöllisempi tapa on valita muutama omaan pelitapaan sopiva hahmo ja keskittyä heidän käyttökelpoisuuteensa ennen kuin alan rakentaa sivuryhmiä. Tämä ei poista kokeilemisen iloa, mutta vähentää tunnetta siitä, että kehitys junnaa siksi, että olen levittänyt panostukseni liian laajalle.

Parhaimmillaan peli toimii tutussa arjen välissä

Minulle luonteva käyttötapa olisi pelata lyhyt osuus esimerkiksi työpäivän tauolla tai illalla ennen muuta tekemistä. Vuoropohjaisuus tarkoittaa, ettei jokainen kohtaaminen vaadi jatkuvaa kiireistä reagointia. Voin keskittyä yhteen taisteluun, tehdä päätöksiä rauhassa ja palata myöhemmin jatkamaan sankarien kehittämistä. Jos taas haluan pelin, joka tarjoaa heti paljon käsin ohjattavaa toimintaa ja tuntuu nopeatempoiselta, valitsisin mieluummin reaaliaikaisen toimintaroolipelin.

Hyvä tapa aloittaa on edetä ensin tutustumalla kampanjan taisteluihin ja samalla seurata, millainen kokoonpano tuntuu luontevalta. En lähtisi heti tavoittelemaan täydellistä joukkuetta tai vertaamaan jokaista omaa valintaa muiden pelaajien ratkaisuihin. Alussa hyödyllisempää on oppia, millaisissa tilanteissa nykyiset sankarit pärjäävät ja milloin tarvitsen toisenlaisen lähestymistavan. Näin pelin laaja keräilyidea pysyy hallittavana eikä muutu pelkäksi listojen selaamiseksi.

Jos vastaan tulee pomo, jota en saa kaadettua, tarkistaisin ensin joukkueen tasapainon ja sen, miten käytän kykyjä. Uusien hahmojen hankkiminen voi tuntua houkuttelevalta ratkaisulta, mutta se ei automaattisesti korjaa huonoa taktiikkaa tai liian hajanaista kehittämistä. Tämä on mielestäni tärkeä ero verrattuna moniin kevyempiin keräilypeleihin: kiinnostus syntyy parhaimmillaan siitä, että ymmärrän ryhmääni paremmin, ei vain siitä, että odotan seuraavaa palkintoa.

Laaja valikoima tuo vapautta mutta myös työtä

Sankarien suuri määrä on sekä pelin keskeinen vetovoima että sen merkittävin kitkan lähde. Valinnanvara kannustaa kokeilemaan, mutta samalla on opittava erottamaan, mitkä hahmot sopivat omaan suunnitelmaan ja mitkä eivät juuri nyt auta. Jos nautin vertailusta, joukkueen säätämisestä ja hitaasti aukeavista parannuksista, tämä on mukavaa tekemistä. Jos haluan selkeän etenemisreitin, jossa peli kertoo jatkuvasti täsmälleen, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä, valinnan määrä voi tuntua raskaalta.

Myös etenemisen rytmi kannattaa huomioida. Pitkäjänteinen hahmojen kehitys on osa kokemusta, eikä jokainen vaikea kohta ratkea heti yhdellä yrityksellä. Peli sopii siis kärsivälliselle pelaajalle paremmin kuin sille, joka haluaa saada lyhyessä ajassa kaikki olennaiset sisällöt läpi. Omasta mielestäni juuri hitaampi eteneminen voi tehdä onnistumisesta tyydyttävämpää, mutta se on huono valinta silloin, kun kaipaan nopeaa ja jatkuvasti uutta toimintaa.

Peli on ilmainen ladata, mutta siihen sisältyy sovelluksen sisäisiä ostoksia. Playn kautta laskutettavat ostokset ovat 0,59–239,99 euroa. Oma suositukseni on päättää etukäteen, haluanko käyttää rahaa lainkaan, ja tarkistaa ostos ennen hyväksymistä. Keräilyyn perustuvassa pelissä on helppo innostua ajatuksesta, että yksi lisähankinta nopeuttaisi etenemistä. En pitäisi ostamista välttämättömänä lähtökohtana, mutta pelaajan kannattaa tunnistaa, kuinka paljon hän itse nauttii keräämisestä ja kehityksen odottamisesta ilman maksullista lisäpanostusta.

Toinen käytännön kompromissi on se, että pelin kiinnostavin sisältö vaatii keskittymistä joukkueeseen eikä vain yksittäisiin taisteluihin. Jos selaan kykyjä ja vaihdan sankareita jatkuvasti ilman selkeää tavoitetta, pelaaminen voi tuntua hallinnolliselta. Siksi valitsisin joka pelikerralle pienen päämäärän: kokeilen yhtä kokoonpanoa, etenen yhden vaikean kohdan verran tai selvitän, mikä nykyisessä ryhmässä kaipaa vahvistusta. Tällainen rajaus auttaa pitämään kehittämisen mielekkäänä.

Miten se vertautuu muihin mobiiliroolipeleihin?

Moniin toiminnallisempiin roolipeleihin verrattuna RAID painottaa taistelun suunnittelua ja sankarien keräämistä enemmän kuin jatkuvaa liikkumista tai tarkkaa ajoitusta. Se on etu, jos pidän vuoro kerrallaan etenevästä taktiikasta ja haluan miettiä ryhmän rakennetta. Toisaalta reaaliaikaisen pelin ystävä saattaa kaivata enemmän suoraa ohjausta. Perinteiseen kevyempään keräilypeliin verrattuna tässä tuntuu tärkeältä oppia, miten oma ryhmä selviytyy erilaisista haasteista, eikä vain kartuttaa hahmoluetteloa.

RAIDin suuri yhteisö voi myös tehdä siitä houkuttelevan valinnan pelaajalle, joka haluaa pelata lajityypin tunnettua nimeä. Sillä on 4,6 tähden keskiarvo noin 2,3 miljoonasta arviosta, ja latauksia on yli 50 miljoonaa. Nämä luvut kertovat laajasta suosiosta, mutta eivät tietenkään ratkaise sitä, pidänkö itse pelin tahdista. Minusta kokeilun arvo riippuu ennen kaikkea siitä, houkutteleeko sankarien rakentaminen enemmän kuin nopea, jatkuvasti ohjattava toiminta.

Ikäraja on PEGI 12. Se kannattaa ottaa huomioon, jos peliä harkitsee nuoremmalle pelaajalle tai perheen yhteiseen käyttöön. Ilmaisuus ei myöskään tarkoita, että kaikki etenemiseen liittyvät valinnat olisivat rahankäytöstä irrallisia, joten ostorajat ja maksut kannattaa huomioida erityisesti silloin, kun peliä käyttää lapsi.

Kenelle suosittelisin sitä?

Suosittelisin peliä pelaajalle, joka pitää fantasiakeräilystä, vuoropohjaisesta taktikoinnista ja siitä, että oman joukkueen vahvuuksia joutuu miettimään. Se toimii erityisen hyvin, jos haluan seurata kehitystä pitkällä aikavälillä ja nautin siitä, että vaikea pomo pakottaa arvioimaan ryhmää uudelleen. Uusin versio on 11.80.0, ja peli toimii Android 7.1:stä alkaen. Se on ilmainen, joten kokeileminen ei vaadi ostosta, vaikka sovelluksen sisäiset hankinnat on hyvä pitää mielessä.

Jättäisin sen väliin, jos keräilyyn liittyvä toistuvuus ärsyttää, hahmojen kehittäminen tuntuu työltä tai odotan reaaliaikaista toimintaa. Myös pelaaja, joka haluaa edetä nopeasti ilman kokoonpanon suunnittelua, voi viihtyä paremmin suoraviivaisessa vaihtoehdossa. RAIDin vahvuus ei ole se, että jokainen minuutti olisi räjähtävää toimintaa, vaan siinä, että opin vähitellen rakentamaan toimivan ryhmän ja tekemään taistelussa parempia päätöksiä.

Lopulta RAID: Shadow Legends on minusta parhaimmillaan silloin, kun suhtaudun siihen joukkueenrakennuspulmana, en pelkkänä sankarien keräyslistana. Valitsen muutaman hahmon, opettelen heidän vahvuutensa ja annan taktiikan kehittyä taistelujen mukana. Jos tuo rauhallinen, tavoitteellinen rytmi kuulostaa omalta, peli tarjoaa paljon tutkittavaa. Jos taas haluan nopeita voittoja ja mahdollisimman vähän hahmojen säätämistä, etsisin toisenlaisen roolipelin.

RAID: Shadow Legends Usein kysytyt kysymykset