Maastokartat

Analysoinut Reviewed

Kun suunnittelen kävelyä metsässä, katson ensin, auttaako kartta hahmottamaan maaston eikä vain reittiä pisteestä toiseen. Maastokartat sopii tähän tarpeeseen: kyseessä on MapsiTech Oy:n kartta- ja navigointisovellus, jonka painopiste on Suomen maastossa, retkeilyssä ja ulkoilussa. Minusta sen vahvuus on siinä, että se houkuttelee tutkimaan ympäristöä kartalta eikä pelkästään seuraamaan valmiiksi annettua ajo-ohjetta.

Valinta riippuu kuitenkin siitä, mitä kartalta odotat. Jos haluat löytää metsäpolkuja, hahmottaa maaston muotoja tai tarkastella aluetta ilmakuvasta, tämä sovellus on kiinnostavampi lähtökohta kuin tavallinen katujen navigaattori. Jos taas tärkeintä on ajaa nopeasti osoitteeseen tai seurata kaupungissa liikenneohjeita, käyttäisin mieluummin siihen tarkoitettua navigointisovellusta. Näiden käyttötapojen ero kannattaa tehdä selväksi jo ennen lataamista.

Millaiseen kartankäyttöön Maastokartat sopii?

Maasto näkyviin ennen lähtöä

Minulle maastokartta on hyödyllinen silloin, kun reitin suunnittelu alkaa kysymyksestä “millainen paikka tuolla on?” eikä kysymyksestä “miten pääsen perille?”. Kartan ja ilmakuvan tarkastelu auttaa vertailemaan maaston näkymää eri tavoilla: kartta antaa suunnitteluun omanlaistaan yleiskuvaa, kun taas ilmakuva voi auttaa hahmottamaan alueen ulkoasua. Niiden rinnakkainen käyttö on käytännöllistä etenkin silloin, kun tuttuja maamerkkejä tai selkeää polkua ei ole heti näkyvissä.

Esimerkiksi viikonloppukävelyä suunnitellessa voin tarkastella ensin mahdollista lähtöaluetta, arvioida sopiiko ympäristö rauhalliseen retkeen ja päättää vasta sitten, mihin suuntaan lähden. Tässä sovelluksen arvo ei ole vain siinä, että se näyttää kartan, vaan siinä, että se auttaa tekemään reittiin liittyviä päätöksiä jo ennen kuin olen maastossa. Se ei silti korvaa omaa harkintaa: kartan perusteella ei pidä olettaa, että jokainen näkyvä linja on kulkukelpoinen polku tai että maasto tuntuu paikan päällä juuri siltä kuin ruudulla.

Maastokartat on parhaimmillaan suunnittelun ja ympäristön hahmottamisen apuna, ei automaattisena lupauksena helposta tai esteettömästä kulusta. Tämä ero on tärkeä, jos mukaan lähtee lapsia, aikaa on vähän tai retken onnistuminen riippuu tietystä reittivalinnasta. Itse tarkistaisin vaihtoehtoisen suunnan jo kotona sen sijaan, että luottaisin yhteen ainoaan suunnitelmaan.

Arjen retkellä karttaa käytetään eri tavalla

Ajatellaan tavallista tilannetta: olen lähdössä töiden jälkeen kävelylle lähimetsään, mutta en halua kiertää samaa lenkkiä kuin viimeksi. Katson kartasta, mihin suuntaan metsä jatkuu, ja vertaan sitä ilmakuvan antamaan yleisnäkymään. Näin voin valita uuden alueen ilman, että minun täytyy ensin ajaa kauas tai sitoutua pitkään retkeen. Juuri tällaisessa kevyessä, omaehtoisessa ulkoilussa maastoon keskittyvä kartta tuntuu luontevammalta kuin sovellus, jonka koko logiikka on nopein reitti määränpäähän.

Toinen hyödyllinen tapa on käyttää karttaa ennakkotarkistukseen, vaikka itse kävelyn aikana haluaisin pitää puhelimen taskussa. Voin katsoa etukäteen, missä kohtaa reittiä on järkevää tehdä käännös tai millä suunnalla alueen reunat tulevat vastaan. Tämä vähentää turhaa pysähtelyä maastossa. Samalla on hyvä muistaa, että näytöllä suunnistaminen vaatii keskittymistä; epätasaisessa maastossa puhelinta ei kannata tuijottaa kävellessä.

Milloin tavallinen navigaattori on parempi?

Autolla liikkuessa tai kaupungin katuverkossa tavallinen navigaattori on useimmille suoraviivaisempi valinta. Se on rakennettu toisenlaiseen tehtävään: määränpään löytämiseen ja matkan seuraamiseen liikenneympäristössä. Maastokartat ei ole minusta ensisijainen vaihtoehto, jos haluan vain saada ajo-ohjeet kahden osoitteen välille. Samoin yksinkertaista katuosoitehakua varten karttasovellus, joka keskittyy arjen reititykseen, voi olla nopeampi käyttää.

Retkeilijälle, joka kulkee aina merkittyjä ja tuttuja reittejä, erillinen maastokartta ei välttämättä muuta kokemusta paljon. Jos reitin valinta on jo tehty muualla ja haluan vain yleiskuvan lähialueesta, voin hyvin pärjätä yleiskartalla. Maastokarttojen erityinen hyöty korostuu enemmän silloin, kun haluan itse tutkia vaihtoehtoja ja muodostaa käsityksen ympäristöstä ennen lähtöä.

Ilmainen aloitus ja sovelluksen tausta

Sovellus on ilmainen ladata, joten sitä on helppo kokeilla ilman ennakkomaksua. Siihen liittyy myös sovelluksen sisäisiä ostoksia, joiden hinta on 1,99–19,90 euroa, jos laskutus kulkee Playn kautta. Käytännössä tarkistaisin ostoksen sisällön ja hinnan sovelluksessa ennen vahvistamista, sillä olennaista on tietää, mitä juuri omaan käyttöön tarvitaan eikä olettaa, että maksullinen vaihtoehto olisi kaikille välttämätön.

Maastokartat on ollut saatavilla 24.2.2015 lähtien, ja nykyinen versio on 3.2.3. Se vaatii Android 6.0:n tai uudemman. Sovelluksen ikä kertoo, että kyse ei ole aivan uudesta tulokkaasta, mutta itse en valitsisi karttasovellusta pelkän julkaisuvuosiluvun perusteella. Tärkeämpää on, vastaako sen maastoon painottuva käyttötapa omaa retkeilyä ja toimiiko se omassa puhelimessa.

Sovelluksen keskiarvo on 4,6 tähteä 22 tuhannen arvion perusteella, ja arvosteluja on 7,7 tuhatta. Latauksia on kertynyt yli 500 tuhatta. Nämä luvut kertovat, että moni käyttäjä on ottanut sen käyttöön, mutta eivät vielä vastaa henkilökohtaiseen kysymykseen siitä, sopiiko se juuri omalle reitille. Minusta paras syy kokeilla sitä on nimenomaan tarve Suomen maastoa varten tehdylle kartalle, ei pelkkä suosio.

Mitä kannattaa kokeilla ennen ensimmäistä retkeä?

En lähtisi testaamaan uutta karttasovellusta ensimmäistä kertaa syrjäisellä tai aikataulultaan tiukalla retkellä. Kokeilisin ensin tutussa lähimetsässä: etsin kartalta alueen, vertaan kartta- ja ilmakuvanäkymää ja katson, hahmotanko niiden avulla ympäristön paremmin. Tällainen pieni harjoitus paljastaa nopeasti, pidänkö kartan esitystavasta ja löydänkö tarvitsemani tiedot ilman jatkuvaa etsimistä.

Toinen käytännöllinen vinkki on suunnitella kaksi paluuvaihtoehtoa, jos lähden alueelle, jota en tunne hyvin. Yksi voi olla lyhyempi ja toinen pidempi, jolloin voin muuttaa suunnitelmaa retken aikana ilman, että aloitan reitin hahmottamisen alusta. Tämä ei ole sovelluksen ominaisuusväite vaan tapa käyttää karttaa harkitummin. Erityisesti vaihtelevassa maastossa reitin pituus ei yksin kerro, kuinka vaivaton kävely on.

Myös kartan lukemista kannattaa yhdistää ympäristön havainnointiin. Jos näytön näkymä ja maastossa näkyvät asiat tuntuvat poikkeavan toisistaan, pysähdyn ja tarkistan sijainnin rauhassa sen sijaan, että jatkaisin oletuksen varassa. Kartta on suunnistamisen tuki, mutta retkellä oma suunta ja tilannetaju ovat edelleen tärkeitä. Tämän asenteen kanssa maastokartta on hyödyllinen väline; ilman sitä mikä tahansa kartta voi antaa vääränlaista varmuutta.

Vaihtamisen vaiva ja sopiva käyttäjä

Jos käytät jo yleistä karttasovellusta, sinun ei tarvitse välttämättä vaihtaa sitä kokonaan. Ajattelen Maastokarttoja ennemmin toisena työkaluna: avaan tavallisen navigaattorin osoitteisiin ja ajamiseen, mutta otan maastokartan mukaan silloin, kun suunnittelen ulkoilua tai haluan tutkia metsän ympäristöä tarkemmin. Näin vältyn yrittämästä saada yhdeltä sovellukselta kahta erilaista asiaa.

Vaihtamisen suurin käytännön kustannus on uuden kartanäkymän opettelu ja se, että reitin suunnittelutapa voi tuntua aluksi erilaiselta kuin automaattisessa navigoinnissa. Jos käytät vain valmiiksi tunnettuja lenkkejä, opetteluun kuluva aika ei välttämättä tuota paljon lisäarvoa. Jos taas retkikohteet vaihtuvat ja haluat tehdä omia reittivalintoja, uuden näkymän harjoittelu voi kannattaa. Aloittaisin tutusta alueesta, jotta oppiminen ei tapahdu samalla kun yritän selvitä hankalasta maastosta.

Sovelluksen ikäluokitus on PEGI 3, joten sisältö on luokiteltu kaikenikäisille sopivaksi. Käytännössä soveltuvuus retkeilyyn riippuu silti käyttäjän kartanlukutaidosta ja siitä, millaiselle alueelle hän lähtee. Lapsen kanssa kävellessä käyttäisin karttaa aikuisen suunnittelun tukena, en perusteena antaa lapsen vastata yksin reitistä tai sijainnista.

Kenelle suosittelen ja kenelle en?

Suosittelen Maastokarttoja ihmiselle, joka liikkuu Suomen metsissä ja haluaa tutkia aluetta kartan ja ilmakuvan avulla. Se sopii erityisen hyvin omatoimiselle ulkoilijalle, joka ei aina seuraa yhtä valmista reittiä, vaan vertailee vaihtoehtoja ja haluaa saada ympäristöstä käsityksen ennen lähtöä. Myös satunnainen lähimetsässä kävelijä voi hyötyä siitä, jos tuttu lenkki alkaa kyllästyttää.

Jättäisin sen vähemmälle käytölle, jos tarvitsen ennen kaikkea katuosoitteisiin perustuvaa ajo-opastusta tai haluan sovelluksen valitsevan puolestani mahdollisimman yksinkertaisen reitin. Se ei ole myöskään paras valinta ihmiselle, joka ei halua opetella kartan tulkintaa lainkaan. Maastossa päätöksiä tehdään usein itse, ja sovellus toimii paremmin silloin, kun käyttäjä pysähtyy katsomaan ympäristöä eikä seuraa näyttöä sokeasti.

Oma suositukseni on kokeilla sitä ensin tutulla ulkoilualueella ja käyttää rinnalla nykyistä yleiskarttaa, jos sellainen on jo arjessa käytössä. Jos huomaat palaavasi maastokarttaan aina reittiä suunnitellessasi, se on hyvä merkki siitä, että sovellus palvelee sinua. Jos taas tarvitset lähinnä osoitteiden välisiä ohjeita, pitäisin tavallisen navigaattorin päätyökaluna. Retkeilyyn ja maaston hahmottamiseen Maastokartat on harkitsemisen arvoinen valinta, mutta parhaimmillaan se on osa omaa suunnistusharkintaa, ei sen korvike.

Maastokartat Usein kysytyt kysymykset