Cardboard

Analysoinut Reviewed

Kun kokeilin Cardboardia, huomasin nopeasti, että sen viehätys ei perustu pitkään sisältölistaan vaan siihen, miten puhelin muuttaa katselutavan. Sovellus on Googlen virtuaalitodellisuuteen liittyvä työkalu, joka on suunniteltu käytettäväksi Cardboard-katselulaitteen kanssa. Se sopii uteliaalle kokeilijalle, joka haluaa nähdä, miltä puhelimella toteutettu VR tuntuu, mutta en pitäisi sitä valmiina korvikkeena laajemmalle VR-järjestelmälle.

Minulle tärkeintä oli lähestyä sovellusta rauhallisesti: mitä se tarjoaa, mitä käyttö edellyttää ja missä tilanteissa puhelimen vieminen katselulaitteeseen tuntuu järkevältä. Cardboardin kohdalla luottamus syntyy ennen kaikkea siitä, että käyttäjä ymmärtää fyysisen käyttötavan ja voi itse päättää, milloin laite otetaan käyttöön. En tee oletuksia sovelluksen tietokäytännöistä tai käyttöoikeuksista, joita ei voi vahvistaa; käytännössä tarkistan ne aina puhelimen omista asetuksista ennen käyttöä.

Puhelin VR-katselun lähtökohtana

Googlen kehittämä sovellus on ollut saatavilla 25.6.2014 lähtien, ja nykyinen versio on 4.0.1. Se on ilmainen, sen ikäluokitus on PEGI 3, ja sitä on asennettu yli 10 miljoonaa kertaa. Näistä luvuista näkee, että kyseessä on pitkään tunnettu tapa tutustua puhelinpohjaiseen virtuaalitodellisuuteen, ei uusi erikoistyökalu. Sovelluksen keskiarvo on 3,1 tähteä 163 000 arvostelun perusteella, joten käyttäjäkokemukset eivät ole yksiselitteisen myönteisiä.

Arvioiden suuri määrä antaa hyödyllistä mittakaavaa, mutta ei kerro, miten sovellus toimii juuri omassa puhelimessa tai katselulaitteessa. Käytännössä yhteensopivuus ja käyttömukavuus ovat olennaisia: VR-katselussa puhelimen näyttö, laitteen asettelu ja katseluasento vaikuttavat kokemukseen suoraan. Jos jokin tuntuu epämukavalta tai kuva ei asetu oikein, en jatka väkisin vain siksi, että haluan nähdä kaiken.

Cardboardin vahvuus on matala kokeilukynnys: jo olemassa oleva älypuhelin toimii kokemuksen perustana, ja erillistä VR-laitteistoa ei tarvitse hankkia tämän kokeilun lähtökohdaksi. Samalla juuri tämä ratkaisu rajaa sovelluksen mahdollisuuksia. Puhelin-VR ei tarjoa samanlaista käyttömukavuutta tai ohjaustarkkuutta kuin järjestelmä, joka on suunniteltu virtuaalitodellisuuteen alusta asti. Jos etsit pitkiä pelikertoja, tarkkaa vuorovaikutusta tai jatkuvaa käyttöä, erillinen VR-laite tai tavallinen mobiilisovellus voi olla parempi valinta.

Luottamus alkaa siitä, mitä käyttäjä voi itse tarkistaa

En arvioi yksityisyyttä arvaamalla, mitä sovellus tekee taustalla. Käytän mieluummin puhelimen sovellusasetuksia ja käyttöoikeusnäkymää: tarkistan, mitä oikeuksia sovellukselle on myönnetty, ja pidän vain ne käytössä, jotka ovat toiminnan kannalta tarpeellisia. Jos käyttöoikeuspyyntö tulee vastaan, pysähdyn lukemaan sen ennen hyväksymistä sen sijaan, että napautan jatkoa automaattisesti.

Tämä on erityisen hyödyllinen tapa silloin, kun puhelin siirtyy katselulaitteen sisään. Näyttöä ei silloin ole yhtä helppo tarkastella, eikä asetusten muuttaminen kesken käytön ole yhtä vaivatonta kuin normaalisti. Teen tarkistukset ennen kuin asetan puhelimen paikalleen ja otan laitteen pois kasvoilta, jos minun täytyy tutkia ilmoitusta tai muuttaa asetusta. Näin käyttö tuntuu hallitummalta eikä huomio karkaa pois ympäristöstä.

En myöskään sekoita sovelluksen tuttua kehittäjänimeä täydelliseen yksityisyystakuuseen. Google LLC:n tekemä sovellus voi tuntua tutulta, mutta itse tarkastan silti näkyvät asetukset ja puhelimen hallintamahdollisuudet. Tämä on järkevää etenkin, jos laite on työpuhelin, jaettu perheessä tai sisältää tietoja, joita en halua käsitellä huolimattomasti. Jos haluat tiukasti rajatun offline-kokemuksen, selvitä ensin, mitä sovellus tarvitsee omalla laitteellasi ja omassa käyttötavassasi.

Katselulaite muuttaa myös käyttötapaa

Cardboardin käyttö ei ole samanlaista kuin tavallisen sovelluksen avaaminen ja sulkeminen. Kun puhelin on katselulaitteessa, käyttäjä näkee ympäristönsä huonommin ja tavalliseen kosketusnäyttöön tarttuminen ei ole yhtä luontevaa. Siksi aloitan istuen tai paikassa, jossa ympärillä on tilaa, enkä käytä katselulaitetta kävellessä. Tämä pieni rutiini on käytännöllisempi kuin yrittää ratkaista säätöjä kesken katselun.

Jos annat laitteen toiselle ihmiselle, näytä ensin, miten puhelin asetetaan paikalleen ja miten katselu keskeytetään. En jättäisi ensikertalaista yksin säätämään laitetta kasvoillaan, sillä fyysinen asettelu ja mukava katseluasento ovat osa kokemusta. Lyhyt kokeilu on hyvä tapa selvittää, tuntuuko VR sopivalta, ennen kuin käyttöä suunnittelee pidemmäksi. Tämä on myös lapsiperheessä järkevä tapa, vaikka ikäluokitus on PEGI 3: luokitus ei korvaa aikuisen harkintaa laitteen käytön ohjaamisessa.

Yksi käytännön kompromissi on se, että puhelin toimii sekä näyttönä että katselulaitteen sisään asetettavana laitteena. Ennen käyttöä kannattaa varmistaa, että puhelin on asetettu kunnolla ja että katselu tuntuu heti alusta asti vakaalta. Jos kuva ei tunnu oikealta tai olo muuttuu epämukavaksi, lopetan ja tarkistan tilanteen. VR:n ei tarvitse olla pitkä sessio ollakseen kiinnostava; muutama minuutti riittää usein arvioimaan, sopiiko käyttötapa itselle.

Missä Cardboard toimii arjessa

Realistinen käyttötapa on lyhyt yhteinen kokeilu kotona. Esimerkiksi ystävä tulee kylään, ja näytän hänelle puhelimen avulla, miltä virtuaalitodellisuus tuntuu ilman, että hänen täytyy ensin opetella monimutkaista ohjausta. Tässä tilanteessa Cardboard toimii keskustelun avaajana: kokeilija saa ensivaikutelman siitä, miten katselu eroaa tavallisesta näytöstä. En kuitenkaan suunnittelisi sen varaan koko illan viihdettä, sillä puhelimen ja katselulaitteen yhdistelmä on parhaimmillaan lyhyissä, helposti keskeytettävissä kokeiluissa.

Toinen järkevä käyttötilanne on oman kiinnostuksen testaaminen ennen suurempaa hankintaa. Jos mietit, pidätkö lainkaan siitä, että kuva ympäröi näkökentän, Cardboard voi auttaa vastaamaan siihen ilman uuden erillisen järjestelmän ostamista. Se ei silti ole täydellinen ennakkotesti kalliimmalle VR-laitteelle: käyttömukavuus, ohjaus ja sisällöt voivat erota paljon. Pidän sitä siis ensikosketuksena, en lopullisena mittarina sille, millainen VR parhaimmillaan on.

Jos taas tarkoitus on katsoa puhelimella videoita tavalliseen tapaan, pelata pitkään tai käyttää sovellusta samalla kun seuraat viestejä, katselulaite lisää turhaa kitkaa. Tavallinen näyttö on näissä tilanteissa selkeämpi ja helpompi vaihtoehto. Cardboard on kiinnostavimmillaan silloin, kun haluat nimenomaan kokeilla ympäröivää näkymää ja voit antaa sille hetken jakamattoman huomiosi.

Käyttäjän oma päätösvalta ja käytännön rajat

Minulle hyvä käyttörutiini tarkoittaa sitä, että päätän ennen aloittamista, kuinka kauan kokeilen ja missä istun. Puhelin kannattaa asettaa valmiiksi ennen kuin katselulaite nostetaan kasvoille, ja keskeyttämisen pitää olla helppoa. Jos laite tuntuu epämukavalta tai olo ei ole hyvä, lopetan heti. Tällainen omaan tuntemukseen perustuva raja on tärkeämpi kuin se, kuinka paljon sovellusta ehtii käyttää.

Käyttöoikeuksien hallinta kannattaa tehdä puhelimen asetuksissa eikä luottaa siihen, että muistaa myöhemmin, mitä hyväksyi. Samoin on hyödyllistä pitää ilmoitukset ja muut keskeytykset mielessä ennen katselua: kun puhelin on katselulaitteessa, niiden käsittely voi olla hankalaa. En väitä, että sovellus sisältäisi tietynlaisen ilmoitus- tai tilanhallintatoiminnon; kyse on puhelimen omasta käyttökokemuksesta ja siitä, miten valmistaudun VR-hetkeen.

Jos sovellusta käyttää harvoin, sen arvo riippuu pitkälti siitä, onko Cardboard-katselulaite jo saatavilla ja löytyykö kiinnostusta puhelinpohjaiseen VR:ään. Jos tarvitset sovelluksen, joka toimii itsenäisesti ilman fyysistä katselulaitetta, tämä ei ole sopivin valinta. Jos taas haluat testata VR:n perusajatusta pienellä kynnyksellä, se on luontevampi vaihtoehto kuin hankkia heti laajempi järjestelmä.

Kenelle suosittelen ja kenelle en

Suosittelen Cardboardia uteliaalle Android-käyttäjälle, joka haluaa kokeilla puhelin-VR:ää, ymmärtää sen rajat ja käyttää katselulaitetta lyhyissä tilanteissa. Se voi sopia myös ihmiselle, joka haluaa esitellä VR:n ideaa ystävälle tai perheenjäsenelle ilman pitkää opettelua. Sovellus on ilmainen, mikä tekee kokeilusta taloudellisesti helpon silloin, kun sopiva katselulaite on jo käytettävissä.

Jättäisin sen väliin, jos odotat modernin VR-järjestelmän kaltaista ohjausta, laajaa pelikäyttöä tai mukavaa tuntikausien käyttöä. Se ei ole myöskään paras ratkaisu, jos haluat käyttää puhelinta normaalisti samalla, kun sovellus on käynnissä. Vaihtoehtona tavallinen mobiilisovellus sopii paremmin nopeaan, keskeytettävään käyttöön; erillinen VR-järjestelmä on järkevämpi silloin, kun haluat tehdä virtuaalitodellisuudesta säännöllisen harrastuksen.

Cardboardin vahvuudet ja rajat näkyvät myös sen suosiota kuvaavissa luvuissa: yli 10 miljoonaa asennusta kertoo laajasta kiinnostuksesta, mutta 3,1 tähden keskiarvo muistuttaa siitä, ettei kokemus osu kaikkien odotuksiin. En tulkitsisi kumpaakaan yksinään laatutuomioksi. Puhelinpohjaisessa VR:ssä laitteiden ja käyttötapojen erot ovat tavallista suurempia, joten oma lyhyt kokeilu kertoo enemmän kuin pelkkä suosio.

Varovainen mutta myönteinen tuomio

Pidän Cardboardia kiinnostavana ensiaskeleena, en täydellisenä VR-ratkaisuna. Sen paras puoli on mahdollisuus kokeilla puhelimella uudenlaista katselutapaa ilman suurta sitoutumista. Sen heikoin puoli on samaan ratkaisuun liittyvä rajoitus: puhelin ja yksinkertainen katselulaite eivät tarjoa erillisen VR-laitteen käyttömukavuutta tai monipuolisuutta.

Jos päätät kokeilla, tarkista ensin puhelimen sovellusasetukset, valmistele laite ennen katselua ja aloita lyhyellä istuen tehdyllä kokeilulla. Näin huomaat nopeasti, sopiiko käyttö sinulle ja tuntuuko katselulaite luontevalta. Minun suositukseni on varovaisen myönteinen: Cardboard on tutustumisen arvoinen silloin, kun odotukset ovat realistiset ja käyttäjä haluaa itse hallita sekä käyttötilannetta että puhelimensa asetuksia.

Cardboard Usein kysytyt kysymykset