Traffic Rider

Analysoinut Reviewed

Kun haluan pelata hetken jotain, jossa huomio pysyy tiessä ja oma ajo ratkaisee, Traffic Rider on helppo ottaa kokeiluun. Se on moottoripyöräkilpailupeli, jossa liikenteen seassa eteneminen tekee jokaisesta ohituksesta pienen päätöksen: uskallanko pujotella läheltä vai pelaanko varman päälle? Ensimmäisellä pelikerralla ei tarvitse tuntea lajia tai opetella pitkää ohjekirjaa. Olennaista on löytää oma tuntuma ohjaukseen ja ymmärtää, milloin riskinotto kannattaa.

Millainen ajopeli on odotettavissa?

Traffic Rider keskittyy moottoripyörällä ajamiseen liikenteen keskellä. Se ei tunnu samalta kuin rata-ajopeli, jossa opetellaan mutkayhdistelmiä ja hiotaan kierrosaikoja. Täällä huomio on edessä avautuvassa tiessä, muissa ajoneuvoissa ja siinä, kuinka pitkään pystyt pitämään ajon hallittuna. Tämä tekee pelistä helposti lähestyttävän, mutta ei täysin huolettoman: etenkin alkuun huomaa nopeasti, että hätäinen ohjaus tai liian ahne ohitus voi katkaista hyvän ajon.

Peli sopii erityisen hyvin lyhyisiin pelitaukoihin. Voin käynnistää sen, keskittyä yhteen ajosuoritukseen ja lopettaa ilman, että minun täytyy varata pitkää aikaa tarinan seuraamiseen. Samalla siinä on riittävästi tavoitetta siihen, ettei jokainen ajo tunnu irralliselta kokeilulta. Kun onnistun etenemään aiempaa paremmin, alan miettiä, johtuiko se tarkemmasta ohjauksesta, rohkeammasta reitistä vai siitä, että maltoin olla hätiköimättä.

Kyseessä on skgamesin tekemä kilpa-ajopeli. Se on ilmainen ladata, ja ikäluokitus on PEGI 3, joten se sopii myös nuoremmille pelaajille. Minusta sen selkein vahvuus on välitön pelattavuus: peli ei vaadi moottoripyöräkilpailujen tuntemusta, vaan ajamisen perusajatus käy nopeasti selväksi. Jos taas etsit realistista rata-ajon simulointia, jossa tärkeintä ovat tekniset säädöt ja tarkasti mallinnettu kilpailutilanne, tämä ei ole ensisijainen valintani.

Ennen ensimmäistä ajoa

Asennuksen jälkeen kannattaa antaa itselleen hetki tutustua ohjaukseen ennen kuin yrittää maksimoida vauhdin. Ensimmäisen onnistumisen kannalta tärkeämpää on oppia reagoimaan rauhallisesti kuin tehdä näyttäviä liikkeitä. Aloitan mieluummin tarkkailemalla, miten oma ohjaustapa vaikuttaa pyörän suuntaan ja kuinka nopeasti pystyn korjaamaan linjaa. Kun perusliike alkaa tuntua luonnolliselta, liikenteen ennakointi helpottuu huomattavasti.

Androidilla vähimmäisvaatimuksena on versio 7.0. Jos pelaan puhelimella, jossa on pieni näyttö tai jota käytän usein yhdellä kädellä, tarkistan jo alussa, tuntuuko ohjaaminen omassa otteessani luontevalta. Tämä on käytännöllinen huomio, ei syy huoleen: ajopelissä oman laitteen ja käsien asento vaikuttavat siihen, kuinka tarkasti pystyn reagoimaan. Jos huomaan tekeväni vahinkoliikkeitä, vaihdan otetta tai pelaan istuen sen sijaan, että yrittäisin kompensoida huonoa asentoa nopeammilla korjauksilla.

Myös odotukset kannattaa asettaa kohdalleen. Pelin nimi ja aihe lupaavat moottoripyöräajoa liikenteessä, eivät vapaata moottoripyöräsimulaattoria. En siis aloittaisi siitä, että yritän etsiä heti täydellistä realistisuutta tai arvioida jokaista ajosuoritusta rata-ajon mittapuulla. Parempi lähtökohta on ajatella peliä reaktioita ja riskin hallintaa haastavana ajopelinä, jossa lyhytkin yritys voi tuntua palkitsevalta, kun oma ajo paranee.

Kun avaan pelin ensimmäistä kertaa, en lähtisi muuttamaan kaikkea tai tavoittelemasta täydellistä suoritusta saman tien. Annan ensin ajon kulun näyttää, millainen ohjaustapa tuntuu omalta. Näytön koko, puhelimen asento ja se, pelaanko peukalolla vai vakaammalla otteella, vaikuttavat käytännössä enemmän kuin luulin. Jos testaan ohjausta muutaman minuutin ajan rauhassa, huomaan nopeasti, johtuuko virhe liian myöhäisestä päätöksestä vai siitä, että käsi liikahti vahingossa.

Ensikertalaiselle hyödyllinen tapa on myös pelata ensimmäinen yritys ilman tulostavoitetta. Keskityn vain siihen, miltä liikenne näyttää ja miten pyörä reagoi, enkä yritä samaan aikaan arvioida jokaista onnistumista. Tämä tekee alusta vähemmän sekavan. Jos peli tuntuu aluksi kiireiseltä, kyse ei välttämättä ole siitä, että ohjaus olisi mahdoton: katse voi yksinkertaisesti olla liian lähellä pyörää, jolloin tilanteet ehtivät yllättää.

Ensimmäinen onnistuminen syntyy hallinnasta

Ensimmäisen merkityksellisen onnistumisen ei tarvitse olla ennätys tai pitkä suoritus. Minulle hyvä alku on se, että pääsen liikenteessä eteenpäin ilman jatkuvaa paniikkikorjailua ja huomaan yhden konkreettisen asian, jonka tein paremmin kuin aiemmin. Esimerkiksi voin päättää, etten lähde ohittamaan heti jokaisesta aukosta, vaan odotan sellaista tilannetta, jonka pystyn lukemaan varmasti. Kun onnistun siinä, peli alkaa tuntua vähemmän satunnaiselta ja enemmän omien valintojen seuraukselta.

Yksi hyödyllinen tapa on katsoa liikennettä hieman pidemmälle kuin aivan oman pyörän eteen. Kun huomaan ajoissa, että edessä oleva tila kapenee tai ajoneuvojen väli ei olekaan turvallinen, ehdin tehdä rauhallisemman ratkaisun. Tämä on helppo unohtaa, koska vauhti houkuttelee keskittymään lähimpään ohitukseen. Käytännössä ennakointi säästää enemmän yrityksiä kuin pelkkä nopeampi reagointi.

Toinen vinkki on erottaa toisistaan rohkea ajo ja hätäinen ajo. Läheltä tehty ohitus voi tuntua palkitsevalta, mutta jos yritän toistaa sen joka tilanteessa, menetän helposti rytmin. Kun peli sujuu, en muuta kaikkea kerralla: pidän saman ohjaustavan ja kokeilen vain yhtä asiaa, kuten myöhäisempää ohituspäätöstä. Näin huomaan paremmin, mikä todella auttaa. Tämä pieni itsearviointi toimii paremmin kuin se, että syytän jokaista epäonnistumista pelkästä huonosta tuurista.

Jos ensimmäinen ajo päättyy nopeasti, se ei vielä kerro, ettei peli sopisi minulle. Alussa voi olla vaikea arvioida nopeutta ja etäisyyksiä, etenkin kun keskittyminen siirtyy jatkuvasti liikenteen seuraamisesta oman pyörän ohjaamiseen. Pidän lyhyttä, hallittua ajoa parempana harjoituksena kuin sitä, että yritän heti ajaa mahdollisimman aggressiivisesti. Kun yksi turvallisempi valinta onnistuu, seuraava tavoite voi olla hieman rohkeampi ohitus.

Arjessa tämä toimii esimerkiksi silloin, kun odotan ystävää tai minulla on lyhyt tauko ennen seuraavaa menoa. Yhden ajon aikana voin päättää, että tänään harjoittelen vain aukkojen lukemista. Jos onnistun ohittamaan ilman viime hetken suunnanvaihtoa, suljen pelin hyvään kohtaan enkä jää jahtaamaan tulosta kiireessä. Tällainen pieni, rajattu tavoite tekee pelikerrasta tyydyttävämmän ja auttaa huomaamaan kehityksen, vaikka peliaikaa olisi vähän.

Jos pelaan lapsen kanssa tai annan puhelimen hetkeksi nuoremman käyttöön, PEGI 3 tekee sisällöstä helposti lähestyttävän. Silti ohjaan ensimmäistä pelikertaa mieluummin vieressä kuin oletan, että kaikki pelin valinnat ovat heti itsestään selviä. Näin voin näyttää, että rauhallinen ohitus on parempi tavoite kuin jatkuva kiirehtiminen, ja samalla voimme sopia, ettei sovelluksen sisäisiä ostoksia tehdä ilman lupaa. Tämä on erityisen hyödyllistä jaetulla laitteella.

Yleiset kompastuskivet ja niiden välttäminen

Ensimmäinen tavallinen sekaannus on olettaa, että vauhti yksin ratkaisee. Liikenteen keskellä nopeus ei auta, jos en ehdi nähdä sopivaa aukkoa tai korjata suuntaa. Toisinaan maltillisempi eteneminen antaa paremman mahdollisuuden lukea tilanteen ja jatkaa ajoa. Jos huomaan toistuvasti törmääväni samaan tapaan, kokeilen vaihtaa lähestymistapaa: odotan pidempään, keskityn yhteen ohitukseen kerrallaan ja vältän turhia suunnanvaihtoja.

Toinen kompastus on yrittää pelata väsyneenä tai kiireessä. Peli sopii lyhyisiin taukoihin, mutta se vaatii silti hetkellistä keskittymistä. Jos pelaan samalla kun teen muuta, reagoin helposti vasta aivan viime hetkellä. Arjessa tämä tarkoittaa, että muutaman minuutin rauhallinen pelituokio voi olla mukavampi kuin peli auki taustalla samalla, kun vilkaisen jatkuvasti viestejä. Jos haluan täysin rentouttavaa tekemistä, jossa epäonnistumisella ei ole merkitystä, valitsisin mieluummin rauhallisemman pelin.

Kolmas huomio liittyy sovelluksen maksullisiin lisäostoihin. Peli on ilmainen, mutta Playn kautta laskutettavien sovelluksen sisäisten ostojen hintahaarukka on 2,39 eurosta 119,99 euroon. En tekisi ostoa vain siksi, että ensimmäinen yritys tuntui vaikealta. Ensin kannattaa selvittää, nauttiiko itse ajamisen perusideasta ja haluaako pelata pidempään. Jos peli jää satunnaiseksi taukopeliksi, maksuttoman kokeilun pitäisi riittää arvioimaan, onko sen tyyli omaan makuun.

Jos puhelin on jaettu lapsen kanssa, ikäluokitus PEGI 3 kertoo, että peli on luokiteltu pienillekin sopivaksi. Ostojen mahdollisuus on silti hyvä huomioida ennen laitteen antamista lapsen käyttöön. Tämä on käytännöllinen ero pelin sopivuuden ja maksullisten toimintojen välillä: ikäraja kertoo sisällön kohderyhmästä, mutta ei poista tarvetta sopia ostamisesta perheen omien sääntöjen mukaan.

Yksi hienovarainen hankaluus on se, että jokainen huono ajo voi houkutella muuttamaan useita asioita kerralla. Jos vaihdan otetta, yritän ajaa nopeammin ja alan ohittaa rohkeammin samalla yrityksellä, en tiedä, mikä muutos auttoi tai pahensi tilannetta. Minulle parempi tapa on pitää yksi asia vakiona ja kokeilla toista. Näin pelistä tulee myös vähemmän turhauttava: epäonnistuminen antaa vihjeen siitä, mitä voisin tehdä seuraavalla kerralla toisin.

Kannattaa lisäksi miettiä, milloin pelaa. Jos olen juuri tullut ulkoa tai huomaan katsovani näyttöä huolimattomasti, en aloita pitkää keskittymisjaksoa vain siksi, että peli on jo auki. Liikenteen ennakointi vaatii katseen pysymistä pelissä, joten lyhytkin keskeytys voi sotkea rytmin. Puhelimen ilmoitusten tarkistaminen ajon aikana ei ole hyvä yhdistelmä; jos tiedän odottavani tärkeää viestiä, on järkevämpää jättää pelikerta myöhemmäksi.

Ostoksia harkitsevan kannattaa ensin kysyä itseltään, mitä pelistä oikeastaan haluaa. Jos nautin jo perusajosta ja palaan peliin omasta tahdostani, voin rauhassa arvioida, onko lisäostolle minulle arvoa. Jos taas ostomotiivi on vain päästä nopeasti pois vaikealta alulta, pitäisin tauon ja kokeilisin vielä muutaman rauhallisen ajon. Maksaminen ei korvaa liikenteen lukemisen opettelua, eikä yksittäinen epäonnistuminen ole hyvä peruste tehdä päätöstä kiireessä.

Miten se vertautuu muihin ajopelin valintoihin?

Moniin tavallisiin kilpa-ajopeleihin verrattuna Traffic Riderin kiinnostus ei synny ensisijaisesti ratojen opettelusta tai auton virittämisestä, vaan liikenteen lukemisesta moottoripyörän ohjaimissa. Tämä muuttaa myös sitä, mitä pidän onnistumisena. Rata-ajopelissä saatan tavoitella puhtaampaa kierrosta; täällä keskityn siihen, että huomaan riskin ajoissa ja valitsen sopivan ohituspaikan. Jos pidän nopeatempoisista reaktiopeleistä mutta haluan ajoneuvon ja jatkuvasti muuttuvan liikennetilanteen, tämä on varteenotettava vaihtoehto.

Jos taas kaipaan avointa maailmaa, pitkää yksinpelitarinaa tai monimutkaista ajoneuvojen säätämistä, valitsisin toisenlaisen ajopelin. Traffic Riderin vahvuus on rajatumpi ja selkeämpi: pääsen nopeasti ajamaan, mutta joudun silti tekemään päätöksiä. Juuri tämä tekee siitä sopivan pelin odotustilaan tai lyhyelle tauolle, mutta samalla se voi tuntua toisteiselta, jos haluan jokaisella pelikerralla uudenlaisen ympäristön tai laajan etenemiskokonaisuuden.

Vertailu tavalliseen autoilla ajettavaan kilpailupeliin auttaa valitsemaan oikein. Jos haluan keskittyä auton hallintaan, ratojen opetteluun tai siihen, miltä erilaiset ajoneuvot tuntuvat, valitsen mieluummin kyseiseen tarkoitukseen rakennetun pelin. Tässä huomio pysyy moottoripyörässä ja sen ympärillä syntyvissä liikennetilanteissa. Se tarjoaa eri tyyppistä jännitystä kuin kierrosaikojen hiominen: onnistumisen tunne tulee ennen kaikkea siitä, että luen tilanteen ajoissa ja selviän siististi läpi.

Myös rauhallisempi liikennepeli voi olla parempi vaihtoehto, jos haluan pelata samalla kun kuuntelen jotakin tai juttelen. Tässä pelaajan huomio ei voi olla jatkuvasti muualla. Toisaalta juuri lyhyt ja tarkka keskittyminen tekee siitä sopivan pieniin vapaahetkiin, kun voin laittaa muut asiat hetkeksi sivuun. Valitsen siis pelin tilanteen mukaan: liikenteen seassa ajamiseen, en taustalla pyöriväksi ajanvietteeksi.

Pelin suosio kertoo, että se on löytänyt suuren yleisön: keskiarvo on 4,5, arvioita on noin 8,9 miljoonaa ja arvosteluja noin 3,1 miljoonaa. Asennuksia on yli 500 miljoonaa. Nämä luvut eivät tietenkään ratkaise sitä, pidänkö itse pelistä, mutta ne auttavat ymmärtämään, miksi kyseessä on tunnettu mobiiliajopeli eikä aivan tuntematon kokeilu. Se julkaistiin 11. tammikuuta 2016, joten kyseessä on jo pitkään saatavilla ollut peli.

Jos mietin, kannattaako pelin kokeilu aloittaa, maksuton lataus madaltaa kynnystä. En silti tulkitse suurta pelaajakuntaa lupaukseksi siitä, että juuri minun pitäisi pitää sen rytmistä. Yleisön suosio kertoo näkyvyydestä, mutta henkilökohtainen sopivuus riippuu siitä, nautinhan liikenteen seuraamisesta ja nopeista ratkaisuista. Siksi aloittaisin pienellä kokeilulla ennen kuin sitoudun käyttämään peliin enemmän aikaa tai harkitsen ostoksia.

Kenelle suosittelisin sitä seuraavaksi?

Suosittelisin peliä ystävälle, joka haluaa moottoripyöräteemaisen pelin ilman pitkää valmistautumista ja nauttii siitä, että oma keskittyminen näkyy suoraan ajossa. Se on parhaimmillaan silloin, kun voin keskittyä hetkeksi, kokeilla yhtä parempaa ratkaisua ja lopettaa siihen. Jos taas turhaudun helposti siihen, että pienikin virhe katkaisee hyvän suorituksen, tai haluan edetä ilman jatkuvaa liikenteen tarkkailua, etsisin rennomman vaihtoehdon.

Erityisen hyvin se sopii pelaajalle, joka pitää lyhyistä haasteista ja haluaa huomata oman toimintansa vaikutuksen. Sen sijaan pelaaja, joka kaipaa rauhallista tutkimista, laajoja tarinavalintoja tai mahdollisuutta pelata lähes huomaamatta, saa todennäköisesti enemmän irti toisenlaisesta pelistä. Sama pätee silloin, jos tarkka kosketusohjaus tuntuu omalla puhelimella epämukavalta: peli perustuu reaktioihin, joten jatkuva epäröinti laitteen käsittelyssä voi viedä ilon ajamisesta.

Seuraava askel ensimmäisen onnistumisen jälkeen on pitää yksi selkeä tavoite mielessä. Voin esimerkiksi pelata seuraavan kerran keskittyen vain ennakointiin, enkä yritä samaan aikaan ajaa rohkeammin ja parantaa vauhtia. Kun se alkaa onnistua, vaihdan harjoittelun painopistettä. Näin pelistä saa enemmän irti ilman, että jokainen ajokerta muuttuu summittaiseksi yritykseksi voittaa oma aiempi tulos.

Jos palaan peliin useamman kerran, voin käyttää saman tavoitteen toistamista pienenä omana harjoitusrutiinina. Ensin keskityn siihen, että katson liikennettä kauemmas, ja vasta myöhemmin kokeilen vaikeampaa ohitusta. Tällä tavalla löydän itselleni sopivan tahdin ilman ulkoista suorituspainetta. Se on myös järkevä tapa päättää, onko peli vain ohimenevä kokeilu vai sellainen, johon haluan palata vapaa-ajalla.

Minun arvioni on, että Traffic Rider kannattaa asentaa, jos haluat helposti lähestyttävän mutta reaktioita vaativan moottoripyöräpelin. Sen ensimmäinen onnistuminen on lähempänä rauhallista ja fiksua ohitusta kuin suurta temppua. Kun tämän ymmärtää, peli tuntuu reilummalta ja oma kehitys näkyy selvemmin. Se sopii parhaiten pelaajalle, joka nauttii liikenteen lukemisesta ja pienistä taidon parannuksista—ei niinkään sille, joka etsii täydellistä moottoripyöräsimulaatiota tai täysin huolettomia pelikertoja.

Traffic Rider Usein kysytyt kysymykset