AnkiDroid-muistikortit

Analysoinut Reviewed

Jos opiskelu unohtuu helposti heti lukemisen jälkeen, AnkiDroid-muistikortit voi tarjota siihen käytännöllisen rutiinin. Se on Androidin koulutussovellus, jossa harjoittelu rakentuu kysymyksistä, vastauksista ja niiden säännöllisestä kertaamisesta. Minusta sen vahvuus ei ole näyttävä esitystapa vaan se, että opiskelija joutuu palauttamaan asian mieleensä sen sijaan, että vain lukisi saman tekstin uudelleen.

Ensivaikutelma voi olla hieman karu verrattuna puhelimen pelillisiin opiskelusovelluksiin. Kun korttien sisältö on kunnossa, yksinkertaisuus alkaa kuitenkin tuntua tarkoituksenmukaiselta: avaat pakan, vastaat kortteihin ja arvioit, kuinka hyvin muistit asian. Sovellus sopii erityisesti ihmiselle, joka haluaa rakentaa oman opiskelutapansa eikä kaipaa valmista kurssia tai opettajan määräämää etenemistä.

Kertaus toimii parhaiten, kun kortit ovat hyvin tehtyjä

Oma pakka vai valmiit kortit?

Käytännössä kannattaa aloittaa pienestä. Jos yrität muuttaa kokonaisen oppikirjan korteiksi yhdellä kertaa, työ voi kasvaa suuremmaksi kuin itse opiskelu. Minulle toimivampi tapa on tehdä kortteja sitä mukaa, kun kohtaan tärkeän käsitteen, vieraskielisen sanan tai kysymyksen, johon haluan osata vastata ilman muistiinpanoja. Näin pakasta tulee omaan tarpeeseen rajattu eikä sekalainen arkisto.

Hyvä kortti kysyy yhtä asiaa. Esimerkiksi pitkän kappaleen kopioiminen kortin etupuolelle ja kokonaisen selityksen kirjoittaminen taakse tekee kertauksesta helposti raskasta. Kun jaan asian pieniin kysymyksiin, huomaan tarkemmin, mitä oikeasti osaan. Tämä on erityisen hyödyllistä lääketieteen, biologian tai lakitekstin kaltaisissa aineissa, joissa samankaltaiset termit menevät helposti sekaisin.

Valmiit pakat voivat nopeuttaa aloitusta, mutta en ottaisi niitä automaattisesti sellaisenaan käyttöön. Niiden sanavalinnat, sisältötaso ja järjestys eivät välttämättä sovi omaan kurssiin. Käyn kortit läpi ennen aktiivista harjoittelua ja poistan tai muokkaan ne, joiden vastaus on epäselvä tai liian laaja. Pieni siivous alussa säästää turhautumiselta myöhemmin.

Päivittäinen harjoittelu ilman pitkää opiskelusessiota

Realistinen käyttötapa on tehdä lyhyt kertaus esimerkiksi bussimatkalla tai ennen luennon alkua. Sovellus ei vaadi, että varaat joka kerralle tunnin: muutama kortti voi riittää pitämään aiemmin opitun mielessä. Oleellista on palata pakkaan säännöllisesti eikä odottaa siihen asti, että kokeeseen on vain yksi ilta.

Arjessa huomaa myös, miksi korttien määrää kannattaa hallita. Jos lisäät uusia kortteja nopeammin kuin ehdit kerrata vanhoja, päivän tehtävälista voi kasvaa epämiellyttäväksi. Siksi pitäisin uuden materiaalin lisäämisen maltillisena etenkin kiireisenä viikkona. Tämä ei ole sovelluksen varsinainen vika, vaan toistuvan opiskelutavan trade-off: järjestelmä auttaa muistamaan, mutta se ei päätä puolestasi, kuinka paljon olet valmis ylläpitämään.

Jos harjoittelu keskeytyy muutamaksi päiväksi, aloittaisin palaamalla vanhoihin kortteihin enkä lisäisi heti suurta määrää uutta. Näin saat tuntuman siihen, kuinka paljon kertausvelkaa on kertynyt. AnkiDroid sopii paremmin tasaiseksi tueksi kuin viime hetken pikaratkaisuksi, joka lupaa saada suuren aineiston hallintaan yhdellä istumalla.

Milloin itse tehty kortti on parempi kuin valmis?

Oman kortin etu on siinä, että voit muotoilla kysymyksen tavalla, joka osuu juuri siihen, mitä et muista. Jos sekoitat kaksi kielioppisääntöä, tee niistä vertailukortti. Jos muistat yksittäiset määritelmät mutta et niiden yhteyttä, kysy kortissa syytä tai esimerkkiä. Tällainen suunnittelu tekee pakasta aktiivisen opiskeluvälineen, ei vain lyhennettyä muistiinpanovihkoa.

Toisaalta korttien rakentaminen vie aikaa. Kun tehtävänä on ymmärtää laaja aihe, esseen kirjoittaminen tai pitkän matemaattisen ratkaisun harjoittelu, pelkät kysymys–vastaus-kortit eivät korvaa varsinaista tehtävien tekemistä. Käyttäisin niitä käsitteiden, kaavojen ja välivaiheiden muistamiseen, mutta harjoittelisin soveltamista erikseen. Tämä raja on tärkeä: hyvä muistaminen ei automaattisesti tarkoita syvää ymmärrystä.

Miltä sovellus tuntuu nykyisessä käytössä?

AnkiDroidin taustalla on AnkiDroid Open Source Team. Sovellus on maksuton, ja PEGI 3 -ikäluokitus tekee siitä ikämerkinnän puolesta laajalle käyttäjäjoukolle sopivan vaihtoehdon. Käyttäjien keskuudessa se on vakiintunut: keskiarvo on 4,8, ja asennuksia on yli 10 miljoonaa. Arviot kertovat suosiosta, mutta oma hyöty riippuu ennen kaikkea siitä, ovatko kortit selkeitä ja palaatko niihin säännöllisesti.

Pidän erityisesti siitä, että opiskelun sisältö on käyttäjän hallinnassa. Sovellus ei pakota sinua seuraamaan yhtä ennalta rakennettua oppipolkua, vaan voit sovittaa kortit omiin tentteihin, kieliopintoihin tai harrastukseen. Vastapainona aloittelija voi joutua itse selvittämään, miten pakat kannattaa järjestää ja millainen kysymys toimii. Jos kaipaat heti käyttövalmista kurssia, jossa sovellus määrää seuraavan oppitunnin, tämä lähestymistapa voi tuntua työläältä.

Vertailu muihin opiskelutapoihin

Perinteiseen muistiinpanojen lukemiseen verrattuna korttien etu on aktiivinen mieleen palauttaminen. Kun näet kysymyksen ja yrität vastata ennen mallivastausta, saat rehellisemmän kuvan osaamisestasi kuin selaamalla korostettua tekstiä. Tämä toimii erityisen hyvin faktoihin ja lyhyisiin vastauksiin, joita pitää muistaa myöhemmin ilman vihjeitä.

Valmiisiin kieltenopiskelusovelluksiin verrattuna AnkiDroid on vapaampi mutta vähemmän ohjaava. Se ei samalla tavalla tarjoa valmista sarjaa pieniä oppitunteja, joten käyttäjän on löydettävä tai tehtävä oma materiaali. Jos tavoitteesi on saada helposti seurattava päivittäinen kieliharjoitus ilman korttien suunnittelua, valmis kurssisovellus voi olla mukavampi. Jos taas haluat kerrata juuri oman oppikirjasi sanastoa tai opettajan käsitteitä, muokattavuus on selvä etu.

Paperikortteihin verrattuna puhelimessa kulkeva pakka on kätevä silloin, kun opiskeluaika syntyy pienissä väleissä. Paperi voi silti olla parempi, jos haluat piirtää, järjestellä kortteja pöydälle tai pitää näytön poissa opiskelusta. Minusta näitä ei tarvitse nähdä vastakohtina: paperilla voi hahmotella vaikean aiheen ja tehdä vasta sen jälkeen muutaman täsmällisen kertauskortin.

Kitkakohdat, jotka kannattaa tietää ennen aloittamista

Suurin aloituskynnys on sisällön laatu. Huonosti kirjoitettu kortti voi olla monitulkintainen, ja silloin väärä vastaus ei kerro luotettavasti, mitä osaat. Jos huomaat arvailevasi, mitä kysymys tarkoittaa, korjaa korttia heti. Lyhyempi kysymys ja täsmällisempi vastaus ovat yleensä parempi ratkaisu kuin yrittää opetella epäselvää muotoilua ulkoa.

Toinen hankala puoli on se, että kertaus voi muuttua mekaaniseksi suorittamiseksi. Jos napsautat vastauksia läpi pysähtymättä miettimään, harjoitus menettää tarkoituksensa. Vastaisin ensin päässäni tai ääneen ja katsoisin vasta sitten, osuiko ajatus kohdalleen. Vaikeiden korttien kohdalla kannattaa myös kysyä itseltä, ymmärsinkö asian vai muistinko vain tutun sanamuodon.

Kolmas trade-off liittyy laajoihin vastauksiin. Kortti voi auttaa muistamaan määritelmän, mutta se ei välttämättä paljasta, osaatko selittää asian omin sanoin tai käyttää sitä uudessa tilanteessa. Siksi yhdistäisin kertaamisen tehtäviin, keskusteluun tai lyhyisiin kirjoitusharjoituksiin silloin, kun kurssi vaatii soveltamista. Näin korttipakka tukee oppimista ilman, että siitä tulee ainoa mittari.

Kenelle se sopii – ja kenelle jokin muu voi olla parempi?

Suosittelisin AnkiDroidia opiskelijalle, jolla on paljon muistettavia yksityiskohtia ja halu ottaa vastuu omasta harjoittelusta. Se sopii myös kielten opiskeluun, jos haluat kerrata juuri niitä sanoja ja rakenteita, jotka tulevat vastaan omassa materiaalissasi. Itse käyttäisin sitä pitkäjänteiseen kertaukseen, en koko opiskelun korvikkeena.

Jättäisin sen väliin, jos haluat täysin valmiin, visuaalisesti ohjatun kurssin tai jos et halua käyttää aikaa korttien tekemiseen ja ylläpitoon. Se ei myöskään ole paras yksittäinen työkalu aineisiin, joissa osaaminen näkyy ennen kaikkea pitkien ratkaisujen, luovan kirjoittamisen tai käytännön suoritusten kautta. Sellaisissa tilanteissa opettajan materiaalit ja tehtävien tekeminen ovat keskeisempiä, ja kortit voivat olla vain pieni lisä.

Mitä kannattaa arvioida omassa käytössä?

Kun kokeilet sovellusta, älä mittaa onnistumista sillä, kuinka monta korttia olet luonut. Katso sen sijaan, auttaako jokainen kortti vastaamaan johonkin aidosti tärkeään kysymykseen. Jos pakka kasvaa mutta et palaa siihen, vähennä uusien korttien lisäämistä. Jos taas kertaus tuntuu sujuvalta mutta tenttikysymykset ovat silti vaikeita, lisää harjoitteluun soveltavia tehtäviä.

Yli 57 000 arvostelua kertoo, että moni on halunnut jakaa kokemuksensa, mutta suosio ei poista sitä tosiasiaa, että työskentelytapa vaatii käyttäjältä aktiivisuutta. Maksuttomuus tekee kokeilemisesta helppoa, mutta hyöty syntyy vasta, kun oma pakka ja rutiini palvelevat tavoitettasi. Sovellusta arvioidessa kannattaa siis kysyä, sopiiko korttipohjainen kertaus omaan aineeseesi ja arkeesi, ei vain sitä, kuinka paljon ominaisuuksia on tarjolla.

Minun suositukseni on aloittaa yhdellä pienellä aiheella ja tehdä kortit huolellisesti. Jos huomaat palaavasi niihin luontevasti ja muistavasi asiat paremmin, voit laajentaa käyttöä vähitellen. AnkiDroid-muistikortit ei tee opiskelusta automaattisesti helppoa, mutta se tarjoaa selkeän tavan ottaa muistaminen tosissaan. Se on parhaimmillaan silloin, kun haluat pitkäjänteisen kertausvälineen ja olet valmis muokkaamaan sitä omiin tarpeisiisi; jos kaipaat valmista oppituntia ja vähäistä säätöä, jokin ohjatumpi vaihtoehto tuntuu todennäköisesti luontevammalta.

AnkiDroid-muistikortit Usein kysytyt kysymykset